Olen lukenut Max Engmannin kirjaa "Pietarin-suomalaiset" (WSOY 2004), josta ilmenee, että Suomen ollessa osa Venäjää 1800-luvulla, niin paljon Itä-Suomalaisia käsityöläisiksi pyrkiviä siirtyi Pietariin paremman toimeentulon piiriin, vaikka osa siirtyi Yhdysvaltoihin etenkin Länsi-Suomesta. Kirjassa on myös luku "Langenneita naisia", jossa kerrotaan että Suomettaressa vuonna 1856 oli ollut uutinen: "Lehtolapsista täällä ei saa papitkaan selwää, sillä ne wiedään useammat paikalla synnyttyänsä ruunun löytölasten huoneeseen." Myös suoranaista tyttöjen värväystä esiintyi. Uno Cygnaeus väitti, että osa Pietariin tuoduista lapsista "heitettiin suoraan paheen luoliin" ja passivirastin päällikkö totesi 1856, että kun tytöt tulivat teini-ikään "he useimmiten ja tavallisesti pestautuvat johonkin ilotaloon, jossa he kohta joutuvat täydelliseen häviöön". Talvella 1869 Uusi Suometar viitaten venäläisiin lehtiin kertoi, kuinka suomalaiset tytöt joutuivat vaikeuksiin; Novoje Vremja kirjoitti: että wiime aikoina iso joukko nuoria tyttöjä Suomesta, joista moni ei ole wanhempia kuin 12 vuotta, on tullut Pietariin hakemaan työansiota. Kärsien puutosta kaikesta, ilman elinkeinoa ja usein ilman passia lankeevat nämä onnettomat avuliasten 'tätien' käsiin, jotka hoitavat heitä kunnes tulee tilaisuus edullisella tavalla vetää hyötyä heidän nuoruudestansa ja sitte jättää heidät sille uralle, joka päättyy iltakävelyksellä Newski perspektiwin leweillä katuvieruksilla. Matamien ja muiden pyrkimys oli saada haltuunsa tytön passi ja esimerkiksi velkaantumisen kautta asettaa hänet asemaan, jossa hänellä ei ollut vaihtoehtoja. Yrjö Koskinen kirjoitti: Ne ovat surkeita historioita, joita tämmöisessä paikassa saa kuulla. Pietariin niitä nuoria tyttöjä houkutellaan suurten palkkain lupauksilla, ja kun kerran ovat antaneet pukea päällensä komeat vaatteet, jotka tietysti heille emännät hankkivat, niin jäävät niistä velkaan ja ovat sillä tavoin pääsemättömässä orjuudessa. jne...

Thomas Friman (1821-86) on kirjoittanut "Suomen Rahwaan olo Pietarissa. Toe'llinen tapaus" (A. F. Cederwallerin kustantamana Viipuri 1849). "Ensimmäinen herätysliike syntyi Pietarissa 1820-luvulla. Sillä oli yhteyksiä herätykseen, joka alkoi ylhäisimmissä piireissä silloin vielä katolisen papin Johannes Gossnerin julistuksen seurauksena. Pietarinsuomalaisten herätyksellä oli yhteyksiä Inkerin ns. hyppääjien lahkoon, joka sai alkunsa 1810 pietistisenä herätyksenä Suomen puolella... Ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran apulainen N. G. Malmberg (1807 -58) tuli herätykseen niinikään saatuaan vaikutteita Gossnerilta. Hän sai aikaan voimakkaan herätyksen, joka herätti viranomaisten huomion. Malmberg sai 1829 käskyn poistua kaupungista 24 tunnin sisällä... Lestadiolaiset organisoivat kiinteämmin 1870-luvun puolivälissä, Pietarin Lehti 1876 'uudesta seurakunnasta', joka kokoontui täpötäydessä suutarinverstaassa... 1880-luvun alussa lestadiolaisten johtavat 'opettavaiset miehet' olivat puuseppä Johan Mikkola sekä suutarit Henrik Kultala ja Karl Theodor Lindström; molemmat suutarit olivat talonomistajia ja kaikki kolme liikkuivat saarnamatkoilla Pietarin ympäristössä ja Viipurin läänissä... Lestadiolaiset pysyivät seurakuunan jäseninä, mutta ruotsalaisessa seurakunnassa esiintyvät vapaakirkolliset olivat aikeissa erota siitä. Svenska Missionsförbundetin lähetyssaarnaaja N. F. Höijer aloitti toimintansa Kronstadtissa ja Pietarissa 1880. Lähetysliitolla oli yhteyksiä V. A. Paškoviin ja tämän perustamaan uskonnolliseen liikkeeseen. Saarnaajilla oli vaikeuksia pitää kokouksia. He perustivat siksi raittiusyhdisrtyksen peitejärjestöksi. Siten he välttivät Paškovin kohtalon; hänet asetettiin ensin poliisivalvontaan ja pakotettiin myöhemmin muuttamaan ulkomaille."


Johanneksen evankeliumissa luvussa 10:10-15 Jeesus sanoo: "Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä."

Olen lukenut Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin kirjaa ”Annetaan” (Nordstrom Publishing 2007), jossa Bill Clinton kertoo päättäneensä Valkoisesta talosta lähdettyään, että halusi käyttää loppuelämänsä antamalla, kuten aikaa, rahaa ja osaamistaan hyödyllisiin tarkoituksiin pelastaakseen ihmishenkiä jne. Clinton-säätiön kautta www.ClintonFoundation.org Bill Clinton muistelee jo koulupoikana antaneensa mm. evankelista Billy Grahamille (http://www.billygraham.org ) viikkorahoistaan viikottain tukeakseen hänen työtään jne. Bill Clinton kertoo kirjoittaneensa tämän kirjan kannustaakseen meitä muita antamaan jotakin, sillä tehtäviä olisi riittävästi lähikulmilla ja maailmalla. Olisikohan tästä antamisen mallista lääkettä lamaan? Aiemmin yhteiskunnassamme, kun olemme vaatineen yhteiskunnan tekevän jotakin asioidemme tulemiseksi kuntoon, päätämmekin nyt hoitaa sen itse ilman vaatimuksia antamalla aikaa, rahaa ja osaamista kuten Clinton tekee. Rahan antamisen kohdassa Clinton mainitsee, että 70 prosenttia Yhdysvaltain kotitalouksista ja yhä useampi ihminen ympäri maailman tekee lahjoituksia joka vuosi. Vuonna 2006 amerikkalaiset lahjoittivat lähes kaksi prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta, yhteensä noin 300 miljardia dollaria.

Amerikassa kristittyjä opetetaan paljon Raamatun periaatteiden mukaiseen antamiseen, kuten Tampassa on Etelä-Afrikkalaissyntyinen pastori Rodeney Howard-Brown ja hänen vaimonsa Adonica, jotka ovat työskennelleet vuodesta 1987 alkaen Amerikassa. He perustivat Revival Ministries Internationalin (RMI:n) ja heillä seurakunta The River Church (www.revival.com) ja River Bible Isnstitute-raamattukoulu, jossa opetetaan paljon Raamatullisesta antamisesta, myös Benny Hinn www.bennyhinn.org antaa antamisen opetusta mm. kirjassaan Antamisen siunaus (Kuva ja Sana). Ruotsissa Ulf Ekman http://ulfekman.nu/ Livets Ordin pastori opettaa myös paljon antamisen siunauksista, eikä ole syytä unohtaa Arkenia www.arken.org jne…

Tulin uskoon vuonna 1994, jonka jälkeen käydessäni kokouksissa sain kuulla opetusta antamisesta. Ajattelin mielessäni ettei minulla ole mahdollisuutta antaa, koska rahat eivät tahdo riittää edes laskujen maksamiseen, koska en hallitse raha-asioiden hoitoa, vaan se on ollut suunnittelematonta. Sydämessäni tein kuitenkin valinnan luottaa Jumalan Sanaan Raamattuun ja toimia sen mukaan. Ryhdyin antamaan kymmenyksiä ja antamaan uhreja, sekä sen lisäksi työpanokseni monen eri työmuodon kautta, kuten Venäjän- ja vankien evankelioimistyö seurakunnan ryhmien mukana ollessani. Vuodesta 1995 lähtien olen toiminut näin. Yli kymmenen vuotta sitten tullessani erään ryhmän mukana Venäjältä Pietarista kotiini, niin vaimo kertoi, että eräs työnantaja soitti. Otin yhteyden tähän henkilöön, joka kertoi, että hänellä on työpaikka tarjottavana. Kysyin otanko työtodistukset mukaani johon hän vastasi myöntävästi. Rehtori tutki työtodistukset ja näytti pettyneeltä ja sanoi etteivät työtodistukset ole sellaisia kuin hän oli ajatellut, mutta jos haluan niin työpaikka on minun. Sanoin ottavani työpaikan vastaan. Olin niin innostunut tästä elämäni suuresta käänteestä etten huomannut kysyä mitään maksettavasta palkasta. Tämä oli hämmästyttävä kokemus, sillä koskaan minua ei oltu kutsuttu työhaastatteluun, mutta minä tarvitsin tämän työpaikan koska se on lähellä kotiani, sillä edellinen työpaikka oli ollut Porvoossa. Porvooseen on pitkä työmatka Helsingistä johon kuluu aikaa ja rahaa. Olin hämmästynyt kun sain ensimmäisen palkkani, sillä se oli suurempi aikaisempaan verrattuna. Tämä mahdollisti sen, että pystyin antamaan enemmän ja minulle avautui oma palvelutyö Venäjän Karjalan Lahdenpohjan lastenkoteihin vuodesta 2002 alkaen. Antamisen kuuliaisuuden kautta Jeesus haluaa siunata meitä, sekä meidän kauttamme myös muita.

Iso Raamatun Tietosanakirja sanoo antamisesta näin: Antaa. Miksi: Koska olemme haltijoita emmekä omistajia, 1Aik. 29:14-16, vrt. 5 Moos. 8:17-18, Saarn. 5:18. Koska se on määrätty, 1Tim. 6:17-19, Hebr. 13:16, 2Kor. 8:7. Kristuksen esikuvan johdosta, 2Kor. 8:9. Jotta olisimme esimerkkeinä muille, 2Kor. 9:2. Antaminen tuo mukanaan siunauksen, Sananl. 11:25, Jes. 58:10-11, Mal. 3:10. Miten: Tekemällä työtä, Ap. t. 20:35, Ef. 4:28. Säästämällä, 1Kor. 16:2. Kuinka paljon: Menestymisen mukaan, 1Kor. 16:2. Siunauksen mukaan, 5Moos. 16:10,16-17. Milloin: Nähdessämme hätää. Ef. 4:28. Tullessamme Jumalan eteen, 5Moos. 16:16. Paavali kehottaa antamaan, 2 Kor 1) Viittaamalla makedonialaisten anteliaisuuteen, 2Kor. 8:1-8. 2) Vertaamalla Kristuksen esimerkkiin, 8:9-15. 3) Henkilökohtaisen kosketuksen avulla, 8:6. 4) Kertomalla ajatuksen sadosta, 9:6-15.