Vajaat kymmenen vuotta sitten olin mukana bussimatkalla Norjan Tønsbergiin Rodney Howard-Brownin kokouksiin. Kokoukset olivat todella hyviä ja alkoivat päiväkokouksilla ja päättyen iltakokouksiin puolille öin. Kerran päivällä palatessaame keskikaupungilta ruokailemasta, niin eräs ystävä kertoi saaneensa kalaa saaliiksensa. Kysyin mitä hän tarkoitti tällä, niin hän sanoi puutteellisella englannin kielellään saaneensa paikallisen nuoren tulemaan kokouksiin mukaan. Seurasin tätä norjalaista nuorta pitkin iltaa, sillä ylistys kesti toista tuntia, opetus antamisesta muutaman tunnin ja lopuksi muutaman tunnin saarnaa, että jaksaisiko hän olla loppuun saakka paikalla. Tämä norjalainen nuori oli koko ajan mukana ja teki uskon ratkaisun, sekä lopuksi teki lupauksen mennä Raamattukouluun, ihmeellistä. Näissä kokouksissa oli myös Latvian Riikasta linja-autoilla tulleita Rammattukoululaisia. Eräs näistä Raamattukoulaisista oli muistaakseni katujen puhtaanapitäjä, joka laittoi käytäntöön opetukset antamisesta, sillä oli laittanut kaikki rahansa uhrikoppaan, eikä seuraavana aamuna ollut enää rahaa. Aamupalalla, eräs Norjalainen oli saanut sydämelleen antaa juuri tälle miehelle muutaman tuhat Norjan kruunua. Hän oli kertonut tästä asiasta muille, mikä oli sitten kantautunut myös puhujien tietoon. Seuraavana iltana pyydettiin tätä henkilöä todistamaan. Juontaja kysyi mitä hän teki tällä saamallaan rahalla, johon hän vastasi laittaneensa sen koppaan siemeneksi. Juontaja siunasi latvialaista todistajaa, joka kaatui pökertyneenä lattialle usemmaksi tunniksi. Hänen ollessa siellä alvalla pitkällään yleisö toimi sponataanisti ja lähti viskaamaan latvialaisen päälle rahaa, kelloja ja kaikenlaista muuta tavaraa. Hän laittoi käytäntöön kuulemansa opetuksen antamisesta, mikä luottamus ja usko Raamatun Sanaan palkittiin näin nopeasti.