Kävin Tukoholman risteilyllä ja Viikinglinen Mariellalla ja näin tuttuja vuosien varrelta, kuten Norjaan meneviä moottoripyöräileviä Gideonveljiä Keski-Suomesta, Uppsalaan Livets Ordiin Eurooppa konferenssiin meneviä ja jopa Facebook kaverin. Moottoripyörien kokoluokka oli kuulemma litran molemmin puolin sitä kysellessäni. Gideonit tekevät tärkeää maailmanlaajuista työtä tehdessään tunnetuksi maailman suosituimman kirjan sanomaa levittämällä sitä hotelleihin, kouluihin jne.Tätä heidän suurta työnäkyään ajatellessani minulle tuli mieleen, kuinka saatetaan tuomita uskovia, kun he eivät sallisi muiden ilon pitoa. Mielestäni asia ei ole näin, vaan he rakastavat näitä ilonpito rakastavia ihmisiä niin paljon, jotka eivät tunne sanomaa syntien sovituksesta Jeesuksen sijaiskärsimyksien vuoksi, eivätkä haluaisi heidän joutuvan iankaikkiseen kadotuksen paikkaan. Raamattu on kiistatta maailman yleisin kirja, jonka sanoma on hyvä tuntea yleissivistyksenkin vuoksi. Raamatun Vanha Testamentti on alun perin juutalaisten käyttämä Toora, profeetat ja kirjoitukset, mutta juutalaiset odottavat vielä Vanhan testamentin messiaan tulemista, vaikka kristityt uskovat juutalaisten messiaan jo tulleen Jeesuksena pari tuhatta vuotta sitten. Muslimien Koraanissa on samoja henkilöitä ja kertomuksia, mutta eroaa merkittävästi Raamatun ilmoituksesta. Kuitenkin näissä mainituissa kirjoissa yksiselitteisesti varoitetaan jumalattoman ihmisen iankaikkisesta kohtalosta. Edes kristittyjen armo ei ole tarkoitettu luvaksi tehdä syntiä, vaan se on Jumalan voima parannuksen tehneelle ihmiselle elää pyhää ja puhdasta elämää synnittömänä.

Katso matkakuvia:

http://www.youtube.com/watch?v=VxkuUR69_GE

Tänään Raamattua lukiessani tuli mielenkiintoinen kohta, joka puhutteli tällä kertaa lukiessani sitä 2 Aikakirja 16:7-13: "Siihen aikaan tuli näkijä Hanani Aasan, Juudan kuninkaan, tykö ja sanoi hänelle: "Koska sinä turvauduit Aramin kuninkaaseen etkä turvautunut Herraan, Jumalaasi, sentähden on Aramin kuninkaan sotajoukko päässyt sinun käsistäsi. Eikö etiopialaisia ja liibyalaisia ollut suuri sotajoukko, eikö heillä ollut hyvin paljon sotavaunuja ja ratsumiehiä? Mutta koska sinä turvauduit Herraan, antoi hän heidät sinun käsiisi. Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. Tässä sinä teit tyhmästi, sillä tästä lähtien on sinulla yhä oleva sotia." Mutta Aasa vihastui näkijään ja panetti hänet vankilaan, sillä niin vihoissaan hän oli hänelle tästä. Myöskin muutamille muille kansasta Aasa siihen aikaan teki väkivaltaa. Aasan vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, katso, ne ovat kirjoitettuina Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa. Ja kolmantenakymmenentenä yhdeksäntenä hallitusvuotenaan Aasa sairastui jaloistaan, ja hänen tautinsa yltyi hyvin kovaksi. Mutta taudissaankaan hän ei etsinyt Herraa, vaan lääkäreitä. Sitten Aasa meni lepoon isiensä tykö ja kuoli neljäntenäkymmenentenä yhdentenä hallitusvuotenaan." Tässä Raamatunkohdassa näemme kuinka tärkeä on etsiä Herraa vaikeuksissamme, eikä oman ymmärryksemme mukaista auttajaa tai apua.

http://koti.welho.com/penttijuhani

Maailman murheessa ei ole parannuksen tekoa. Ikää tulee ja tulee käytyä paljon hautajaisissa. Suurimmassa osassa vainajat eivät ole uskonasioilla vaivanneet päätään taikka käyneet kirkossa tai seurakunnissa, taikka kukaan varoittanut heitä tästä ikuisuutta koskevasta välinpitämättömyydestä. Hautajaisissa on murhe ja itkua etenkin lähiomaisilla, sillä se on niin lopullista. Mutta näissä hautajaisissa tullut murhe on sellaista maailman murhetta, ettei tee parannusta, jos asiat eivät ole iankaikkisuutta ajatellen kunnossa. Pappien tulisi varoittaa jäljellejääneitä käyttämään aikansa viisaasti iankaikkisuusnäkökulmasta tarkasteltuna. Raamatussa 2 Kor. 7: 9-10 "nyt iloitsen, en siitä, että tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että murheenne oli teille parannukseksi; sillä te tulitte murheellisiksi Jumalan mielen mukaan, ettei teillä olisi mitään vahinkoa meistä. Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman."

Tässä on vielä esimerkkejä: Kaarlo Wirilanderin kirjassa Savon historia III: Riekko Polén kertoi myöhemmin(1847) näistä Pieksämäen herätyksen alkuajoista näinikään: "Näitä uskovaisia alkoi tännekkin noin 12:ta vuotta takaperin enemmälti si'etä. Tämän uskon vimmauksen ensi aikoina tuli moni mielettömäksikin. Hulluja kuletettiin yhä pappein luokse; heille oli suuri vastus näistä raukoista. Kumma oli näinä aikoina nähdä, miten 5 ja 6 vuotiaat lapsetkin pari kolme kertaa vuorokaudessa vaipuivat kielillä puhumaan, siitä unesta aina sitte herättyänsä kertoen Taivaan ja helvetin nähneensä, sen ja sen vielä elävistä ihmisistä siellä ja siellä, milloin rajalla selin eli kasvoin sinne taikka tänne, milloin enkeleitten keskellä taivaan ihanuudessa ruusut ja palmut kädessä, milloin taas ikuisessa tuskassa kadotuksen polttavassa tulen liekissä."

Erikoisen rajuna puhkesi hurmosliike vuonna 1825 Iitissä. Juho Knaapila kertoo, miten "erinomattain kaatuivat ihmiset tavallisesti kokous- eli rukoushuoneissa ja toisinaan muuallakin. He kaatuivat eli raukesivat ja rupesivat vapisemaan ja takomaan itseänsä. Koko ruumis alkoi turvota, huulet tuli mustaksi, ja sitte he alkoivat huutaa ja voivottaa, kun saivat nähdä ihmisen hirmuisen tilan, joka synnin unesta heräjämättömillä on taikka niinkuin itse sanoivat, näkivät helvetin. Jonkun ajan näin ollessa sanotaan heidän ruvenneen suureen ilohuutoon. Nuoret erittäinkin alkoivat hypätä ja iloita, kuin näkivät autuaan onnellisen, ijankaikkisen elämän, eli taivaan, niinkuin he itse sanoivat. Sanotaan niiden aina ensin sen taudin tullessa olleen kasvoiltansakin erimuotoiset. Ja muutamat olivat selvällä äänellä huutaneet, että helvetissä on niin paljo lunastettuja sieluja, ja määränneet, kuinka vanhat olivat keskellä siellä hirmuisessa paikassa, nuoret taas laitapuolissa. Tätä sanoivat selvästi näkevänsä, kuin myös vielä elossa olevain ihmisten seisovan ikäänkuin seipäät helvetissä. Samaten tiesivät puhua taivaasta."

Jesaja 35:8-10 "Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan. Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat. Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat."


http://koti.welho.com/penttijuhani

Olen lukenut yhä säännöllisemmin Rapsodia todellisuuksista pastoreiden Chris & Anita Oyakhilomen päivittäistä Raamattuopetusta ja huomannut kuinka tarpeellisia opetukset ovat ja sopivia kuhunkin päivään. Erityisesti minua kosketti lauantain heinäkuun 17 päivän opetus "Olet olemassa Jumalaa varten". Jumala ei ole meitä varten olemassa, vaan me olemme Jumalaa varten olemassa. Tämän vuoksimeidän tulisi pyytää Jumalaa johdattamaan tahtonsa mukaan, eikä määräilemään kuinka Jumalan tulee meitä auttaa tarpeissamme. Rohkaisenkin kaikkia hankkimaan Rapsodian todellisuuksista päivittäiseen käyttöön ja kasvamaan siinä olevien opetuksien avulla vahvaksi uskossa. Meidän tulee muuttua Jeesuksen kuvan kaltaisuuteen, eikä jäädä sellaisiksi kuin olemme. Mennään eteenpäin perille, eikä jäädä matkalle.

http://koti.welho.com/penttijuhani

Vanhemmalla iällä alkaa yleensä kiinnostamaan sukunsa vaiheet ja juuret, ehkä historia yleensä. Olen tehnyt sukututkimusta isäni ja äitini, sekä isovanhempieni suvuista. Minä olen mietiskellyt kansakouluaikoja Malmilla ja erityisesti historian ja uskonnon oppitunnit, koska silloin ei minua juurikaan kiinnostanut uskonto tai historia. Muistan näiltä kansakouluajoilta kuinka minun piti mennä luokan eteen uskontotunnilla ja kertoa kotitehtävänä olleesta kymmenen neitsyen vertauksesta, mutta en muistani asiasta yhtään mitään, joten jouduin palaamaan paikalleni. Sama koski historiaa, sillä en muistanut päivämääriä vuosilukuja enkä kaukaisia ja minulle niin merkityksettömiä asioita. Nyt vanhemmalla iällä kaikki on muuttunut ja katuu nuoruuden tyhmyyttä. Tästä tyhmyydestä tuli mieleen Raamatun kertomus rikkaasta miehestä, jolle oli liikaa Jeesuksen kehoitus myydä koko omaisuutensa ja jaella se köyhille ja lähteä seuraamaan Jeesusta. Mutta rikas nuorukainen jota Jeesus rakasti lähti murheellisena pois, koska tämä kehoitus oli liikaa hänelle. Olen miettinyt kuinka tyhmä ratkaisu tämä on iankaikkisuusperspektiivistä katsottuna. Ihmisen kuollessa hän menettää rikkautensa ja alkaa iankaikkisuus, ehkä tässä kyseisessä tapauksessa erossa Jumalasta iankaikkisessa vaivassa. Meidän olisi hyvä miettiä ratkaisujamme iankaikkisuusperspektiivistä käsin, jolloin ne olisivat järkeviä päätöksiä.

http://koti.welho.com/penttijuhani

Jumala voi varoittaa ihmistä kuten sen voi lukea 1 Moos. 20:1-15 "Ja Aabraham siirtyi sieltä Etelämaahan ja asettui Kaadeksen ja Suurin välimaille; ja hän asui jonkun aikaa Gerarissa. Ja Aabraham sanoi vaimostansa Saarasta: "Hän on minun sisareni." Niin Abimelek, Gerarin kuningas, lähetti noutamaan Saaran luoksensa. Mutta Jumala tuli Abimelekin tykö yöllä unessa ja sanoi hänelle: "Katso, sinun on kuoltava sen vaimon tähden, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen aviovaimo." Mutta Abimelek ei ollut ryhtynyt häneen, ja hän sanoi: "Herra, surmaatko syyttömänkin? Eikö hän itse sanonut minulle: 'Hän on minun sisareni'? Ja samoin tämäkin sanoi: 'Hän on minun veljeni.' Olen tehnyt tämän vilpittömin sydämin ja viattomin käsin." Ja Jumala sanoi hänelle unessa: "Niin, minä tiedän, että sinä teit sen vilpittömin sydämin. Sentähden minä estinkin sinut tekemästä syntiä minua vastaan enkä sallinut sinun kajota häneen. Niin anna nyt miehelle hänen vaimonsa takaisin, sillä hän on profeetta, ja hän on rukoileva sinun puolestasi, että saisit elää. Mutta jollet anna häntä takaisin, niin tiedä, että olet kuolemalla kuoleva, sinä ja kaikki sinun omaisesi." Niin Abimelek nousi varhain aamulla ja kutsui kaikki palvelijansa ja kertoi heille tämän kaiken; ja miehet olivat kovin peloissaan. Ja Abimelek kutsui Aabrahamin ja sanoi hänelle: "Mitä oletkaan meille tehnyt! Mitä minä olen rikkonut sinua vastaan, koska olet saattanut minut ja minun valtakuntani syypääksi näin suureen rikokseen? Sinä olet tehnyt minulle, mitä ei sovi tehdä." Ja Abimelek sanoi vielä Aabrahamille: "Mikä oli tarkoituksesi, kun tämän teit?" Aabraham vastasi: "Minä ajattelin näin: 'Tällä paikkakunnalla ei varmaankaan peljätä Jumalaa; he surmaavat minut vaimoni tähden.' Ja hän onkin todella minun sisareni, isäni tytär, vaikkei olekaan äitini tytär; ja niin hänestä tuli minun vaimoni. Mutta kun Jumala lähetti minut kulkemaan pois isäni kodista, sanoin minä hänelle: 'Osoita minulle se rakkaus, että, mihin paikkaan ikinä tulemmekin, sanot minusta: hän on minun veljeni.'" Silloin Abimelek otti pikkukarjaa ja raavaskarjaa, palvelijoita ja palvelijattaria ja antoi ne Aabrahamille. Ja hän lähetti hänelle takaisin hänen vaimonsa Saaran. 15. Ja Abimelek sanoi: "Katso, minun maani on avoinna edessäsi; asu, missä mielesi tekee!" Ja Saaralle hän sanoi: "Katso, minä annan veljellesi tuhat sekeliä hopeata. Olkoot ne sinulle hyvitykseksi kaikkien niiden edessä, jotka sinun kanssasi ovat; niin olet kaikkien edessä todistettu viattomaksi." Mutta Aabraham rukoili Jumalaa, ja Jumala paransi Abimelekin ja hänen vaimonsa ja hänen orjattarensa, niin että he synnyttivät lapsia. Sillä Herra oli sulkenut jokaisen kohdun Abimelekin huoneessa Saaran, Aabrahamin vaimon, tähden."

Ja Jobin kirjasta 33:14-18 "Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa, silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen, kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä, 18. säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin."

Hesekielin kirjassa 3:16-21 puhutaan kuinka meidän Jumalan lapsiem tulee varoittaa syntiä tekeviä: "Mutta seitsemän päivän kuluttua tuli minulle tämä Herran sana: "Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani. Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny jumalattomuudestansa eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut. Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee - kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta - mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut.""

Tämä oli Vanhasta Testamentista, mutta periaate on voimassa myös Uudessa Testamentissa, sillä apostolien teoissa luku 20:26-27 sanotaan näin: "Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen. Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa."

Kuulin Intiassa Bangaloressa, että 1960-luvulla siellä vaikutti gangsteri, jota seurasi 12 miestä, jotka tekivät mitä halusiavt kenenkään puuttumatta heidän tekemisiinsä. Kerran tämä gangsteri vieraili seurakunnassa Bangaloressa, jossa pastori varoitti tätä gangsteria kuinka hänelle tulee käymään, jos hän ei tee parannusta. Tämä gangsteri teki parannuksen seurakunnassa tulemalla eteen rukoiltavaksi. Myöhemmin häntä perusti seurakunnan ja koko perheenä seurasivat Jeesusta. Hänen työnsä on tänä päivänä maailman laajuista ja hän on siunauksena suurelle joukolle ihmisä Intiassa ja kaikkialla maailmassa. Tämä kaikki sen vuoksi, että Jumalan mies pastori varoitti tätä miestä tulevasta kohtalostaan. Innostan meitä kaikkia varoittaaman ihmisiä tulevasta kohtalostaan jos he eivät tunne Jeesusta Herranaan ja vapahtajanaan.

Aina varoituksista ei välitetä, mikä ilmenee 2 Aik. 35:20-27 "Kaiken tämän jälkeen, sittenkuin Joosia oli pannut kuntoon temppelin, lähti Neko, Egyptin kuningas, sotimaan Karkemista vastaan, joka on Eufratin varrella; ja Joosia meni häntä vastaan. Niin Neko lähetti sanansaattajat hänen luokseen ja käski sanoa: "Mitä sinulla on tekemistä minun kanssani, Juudan kuningas? Enhän minä nyt tule sinua vastaan, vaan sitä sukua vastaan, joka on sodassa minun kanssani, ja Jumala on käskenyt minua kiiruhtamaan. Jätä rauhaan Jumala, joka on minun kanssani, ettei hän tuhoaisi sinua." Mutta Joosia ei väistänyt häntä, vaan pukeutui tuntemattomaksi taistellakseen häntä vastaan, eikä kuullut Nekon sanoja, jotka kuitenkin tulivat Jumalan suusta. Niin hän meni taistelemaan Megiddon tasangolle. Mutta ampujat ampuivat kuningas Joosiaa; ja kuningas sanoi palvelijoillensa: "Viekää minut pois, sillä minä olen pahasti haavoittunut." Niin hänen palvelijansa siirsivät hänet sotavaunuista ja panivat hänet hänen toisiin vaunuihinsa ja kuljettivat hänet Jerusalemiin. Ja hän kuoli, ja hänet haudattiin isiensä hautoihin. Ja koko Juuda ja Jerusalem surivat Joosiaa. Ja Jeremia sepitti itkuvirren Joosiasta. Ja kaikki laulajat ja laulajattaret ovat itkuvirsissään puhuneet Joosiasta aina tähän päivään asti; ja nämä ovat tulleet yleisiksi Israelissa. Katso, ne ovat kirjoitettuina "Itkuvirsissä." Mitä muuta on kerrottavaa Joosiasta ja hänen hurskaista teoistansa, joita hän teki sen mukaan, kuin on kirjoitettuna Herran laissa, hänen sekä aikaisemmista että myöhemmistä vaiheistaan, katso, se on kirjoitettuna Israelin ja Juudan kuningasten kirjassa."

Joonan kirjassa on taas esimerkki Joonaasta, joka ei halunnut mennä varoittamaan syntisiä tulevasta kohtalostaan: "Joonalle, Amittain pojalle, tuli tämä Herran sana: 'Nouse, mene Niiniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja saarnaa sitä vastaan; sillä heidän pahuutensa on noussut minun kasvojeni eteen.' Mutta Joona nousi paetaksensa Tarsiiseen Herran kasvojen edestä ja meni alas Jaafoon ja löysi laivan, joka oli lähtevä Tarsiiseen. Ja hän suoritti laivamaksun ja astui siihen mennäkseen heidän kanssansa Tarsiiseen, pois Herran kasvojen edestä..."

Muistan kun olin Kai Parikan Turun Elämän Sanan ryhmän mukana Aunuksessa ja Petroskoissa 1999 joulun ja uuden vuoden välillä, että eräs veli sai sydämelleen kertoa tämän edellämainitun Hesekielin kohdan erityisesti tälle seurakunnalle.

Helvetti täyttyy ihmisitä joilla on hyviä aikeita, mutta eivät tee ratkaisu Jeesuksen puoleen ja parannusta syntisestä elämästään Jumalan armon avulla.

http://koti.welho.com/penttijuhani

Olen miettinyt miksi kaikki ihmiset eivät vapaudu erilaisista synnin siteistä kuten tupakan poltto jne., vaikka Jumalan armo on uskovalle annettu voima elää synnitöntä ja puhdasta elämää. Minulle on tullut mieleen ajatus, että kaikki eivät halua oikeasti luopua nautinnoistaan ja tehdä parannusta, vaan kulkea edelleen palvellen kahta Herraa. Eräs uskova vuosien takaa oli katkera siitä ettei hän saanut nauttia enää alkoholia, vaikka mieli teki sitä kovasti, minkä hän toi esille olemalla vihainen ja akressiivinen niille, jotka käyttivät edelleen alkoholia. Hänellä ei ollut rakkautta ja halua kertoa evankeliumia Jumalan voimasta armosta, vaan oli kateellinen heille, koska he saivat käyttää alkoholia, eikä se ollut sopimatonta heille. Ajan myötä tämän uskovan henkilön salassa alkanut alkoholin käyttö tuli ilmeiseksi, jota ei voinut millään salata keneltäkään. Jumalan armon voima oli jäänyt hyödyttömäksi, koska hän ei halunnut oikeasti luopua himostaan, vaan näyttää ulospäin uskovalta jolla on asiat kunnossa, joka vihasi alkoholin käyttäjiä.

Muistan tapauksen, kun olin evankeliointiryhmän mukana Helsingin vieraskodilla pidetyssä hengellisessä tilaisuudessa lukusalissa. Tilaisuuden jälkeen eräs siellä asuva mies pyysi minua rukoilemaan jonkun asian puolesta. Seuraavan kerran kun menimme sinne, tämä henkilö tuli sanomaan ettei ole saanut rukousvastausta. Siinä tilanteessa minulle tuli mieleen Jesajan kirjan luku 59 jakeet 1-4: "Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan: vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule. Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta, teidän kielenne latelee petosta. Ei kukaan vaadi oikeuteen vanhurskaasti, eikä kukaan käräjöi rehellisesti. He turvautuvat tyhjään ja puhuvat vilppiä, kantavat kohdussaan tuhoa ja synnyttävät turmion." Tämän pohjalta teimme parannusta ja rukoilimme uudestaan. Tämän jälkeen hän sai rukousvastauksensa, kun taas kävimme siellä.

Ennen uskoontuloani minulla oli etsikkoaika, sillä tunsin Herran vetävän erityisesti minua puoleensa siinä 1992 jolloin olin pätevöitymässä ammattikoulun opettajaksi Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Siellä ollessani näin K-kaupan ilmoitustaululla ilmoituksen Nicky Cruzin kokouksessa Jyväskylän jäähallissa. En saanut ilmoitusta mielestäni. Silloin sairastin usein toistuvaa ja vaikeaa selkäkipua (noidannuoli). Kivuistani huolimatta menin tilaisuuteen, mutta en uskaltanut tulla eteen tekemään ratkaisua Jeesuksen puoleen. Viikonloppuisin monesti tulin kotiini Helsinkiin, jossa koulutehtäviä tehdessäni taustalla soi radio ja kuulin jonkun ohjelman Suur-Helsingin seurakunnan lähettämänä. Siinä kutsuttiin tulemaan kuuntelemaan jotakin kanadalaista puhujaa. Menin sinne ja uskalsin nostaa käteni antaakseni elämäni Jeesukselle, mutta ei ollut voimia tulla enää eteen.

Tultuani uskoon ja ottaessani alkuaskeleita uskontiellä, niin kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Oli tapahtunut ihmeellinen Jumalan lapseksi tuleminen, mutta moni asia oli edelleen vialla ja vinoutunut. Koin monenlaista johdatusta. Käydessäni kirjastossa, niin etsin hengellisiä kirjoja jotka löysin ja jotkut kirjat halusivat tulla löydettävikseni. Eräs tällainen merkittävä kirja oli Charles Swindollin ”Armoherätys” (Päivä). Sanomalehdestä löysin yllätyksekseni Hengelliset ilmoitukset ja löysin tieni Helsingin Kristilliseen keskukseen, jossa Leo Meller opetti Raamattua ja lopunajoista. Kävin radiosta kuulemani perusteella Lauri Jakkilan kokouksissa Hotelli Arthurissa jne. Minua vaivasi myös etten tuntenut pelastusvarmuutta. Tämän vuoksi menin kerran Paloheinän kirkon tilaisuuteen, jossa Paavo Hiltunen puhui 1995. Annoin siellä myös elämäni Jeesukselle, niin kuin olin jo antanut Kristillisessä Keskuksessa ja myös T.L. Osbornin vieraillessa jäähallissa. Käydessämme Benny Hinnin kokouksissa Latvian Riikassa annoimme elämämme jälleen Jeesukselle tulkkausvirheen vuoksi, mutta eräs mukana ollut veli sanoi, ettei ole vielä täällä annettu elämäämme Jeesukselle. Paloheinän kirkossa kävin muutaman kerran Raamattupiirissä. Minä halusin kokea ja päästä lähemmäksi Jeesusta, minkä vuoksi kiertelin eri seurakuntien kokouksissa, myös Suur-Helsingin seurakunnan kokouksissa, josta löysin seurakuntani moneksi vuodeksi. Löysin paikkani myös kotisolussa jossa sain kasvaa ja mennä eteenpäin. Siihen aikaan oli niin kutsuttua nauruherätystä ja minäkin halusin kokea jotakin samanlaista, mutta minua ei naurattanut enkä kaatuillut, mikä ihmetytti, sillä ajattelin mikä minussa olisi vialla. Luettuani Raamattua ja löytäessäni opetukset kasteesta halusin mennä kasteelle ja meninkin Suur-Helsingin seurakunnassa. Ennen tätä soitin erääseen toiseen seurakuntaan, jossa sanottiin, että minun tulee sopia asiasta saarnaajan kanssa. Pyysin häntä yhdistämään saarnaajalle. Naishenkilö vastasikin puhelimeen. Kerroin hänelle tarpeestani mennä kasteelle jne. Tämä naishenkilö sanoi ihmetellen, että hän on seurakunnassa keittiöllä töissä ja minun pitäisi soittaa saarnaajalle. Ymmärsin että puheluni oli yhdistetty väärin. Ajattelin ehkä tämä ei ole oikea paikka.

Joskus 1996 kävin Hengen uudistus kirkossa tilaisuudessa Johanneksen kirkossa, jossa oli amerikkalainen luterilainen pastori puhumassa. Tapahtuman päätöstilaisuudessa oli ehtoollinen. Olin alttarilla, niin naispappi, joka jakoi viiniä pikariin palasi takasin ja sanoi, että hän kokee näin: ”Jumala tulee ottamaan minut käyttöönsä” ja pyysi minua jäämään keskustelemaan tästä asiasta, mutta minua pelotti tämä niin, että poistuin kirkosta mahdollisimman nopeasti.

Liityin Suur-Helsingin seurakuntaan 1997. Minua hämmästytti kovasti huomata, että Jumala välitti ja rakasti minua minun puutteistani huolimatta. Olin kerran seurakunnan kokouksessa jossa puhui amerikkalainen laulava ja soittava saarnamies Mike Herron. Hän oli saanut aiheen josta puhua jo lähtiessään saarnamatkalle Suomeen. Hän puhui henkilöistä jotka näkevät asiat aina kielteisesti ja toinen asia liittyi siihen kuinka jotkut ajattelevat Jumalan olevan samanlainen kuin heidän ankara isänsä joka etsii vain tilaisuutta rangaista. Siinä penkissä istuessani koin, että saarnamies puhuisi minusta, mistä tietääkin nämä asiat. Lopuksi saarnamies totesi, että hän kokee täällä olevan yksi tai kaksi henkilöä joille tämä sanoma oli erityisesti. Hän pyysi näitä ihmisiä tulemaan esille ensin alttarille, jotta hän voisi rukoilla heidän puolestaan. Taistelin penkissä tulenko esille ja ilmaista itsensä tällaiseksi ihmiseksi joka tarvitsisi Jumalalta jotakin. Taistellessani penkissä, niin iso joukko meni jo saamaan Jumalalta siunausta, silloin ajattelin, että nyt minua ei kukaan huomaa, kun menen muiden mukana, mutta saarnamies sanoi minulle: ”tule sieltä takaa, sillä Jumala haluaa siunata sinua”. Hänen rukoillessaan puolestani, niin tuli niin juovuksiin Jumalan hengestä etten voinut uskoa kuinka näin kävi, sillä mitään tällaista en kokenut ennen sitä.

Olin mennyt seurakunnassa mukaan rukouspalveluun. Ollessani kerran seurakunnassa rukouspalvelussa, niin eräs mies, jonka puolesta rukoilin sanoi, että hän haluaisi ja rukoilla puolestani. Hämmästyin tästä, mutta otin vastaan. Sitten hän kertoi kuinka Jumala oli puhunut hänelle, että hänen tulee ajaa parisataa kilometriä ja tulla puhumaan minulle tuntemattomalle miehelle, siitä etten saa pitää itseäni toisten loukkausten yläpuolella ja etten saa sanoa, että ei sillä ole merkitystä, vaan minun tulee tunnustaa, että loukkaukset satuttaa ja antaa ne anteeksi.

Kerran olen erään evankelioimisryhmän mukana eräässä vankilassa, jossa tapahtuman jälkeen vankilapastori puhui, kuinka sinne on tulossa vierailemaan julkisuudessa hyvin tunnettu henkilö. Tämä vieraileva henkilö on erityisen suosittu, koska hän rukoilee ihmisten puolesta mm. sairaiden jne. Rukousvastauksia rukoiltuihin rukouksiin tapahtuu. Sitten vankilapastori sanoi, että hänen täytyy puhua ennen tilaisuutta tilaisuuteen osallistuville etteivät odottaisi mitään liikoja tapahtuvaksi, koska he voivat pettyä odotuksissaan. Jäin miettimään tämän sanoman sisältöä, joka ei ole kovinkaan paljoa Raamatun sanoman mukainen, sillä meidän tulisi uskoa Raamatun lupauksiin lasten tavoin, eli luottaa siihen mitä Jumala on luvannut tehdä. Ei ole mitään suurempaa kuin odottaa ja janota Jumalan ihmeitä ja siunauksia elämäämme, jotta voisimme olla suuria siunauksia kaikkialla maailmassa. Meidän tulisi olla tarkkoja, jotta puheemme ei olisi kovin sekavia ja epäselviä mielipiteitämme, vaan tasapainoista Raamatun sanaa.

http://koti.welho.com/penttijuhani

www.youtube.com käyttäjä: MrPentti55

Olen lukemassa John Beveren todella ajankohtaista kirjaa "Päämääränä ikuisuus" (www.kkjmk.net 2010), jossa uskovia varoitetaan mm. eksytyksistä, harhaopeista, joita mm. on "kerran pelastettu, aina pelastettu käsite", armo, joka mahdollistaisi synnissä elämisen. Jumala voi pyyhkiä kerran uskovana olleen nimen Elämän kirjasta pois esim. jos hän antaa itsensä eksyttää harhaoppeihin ja vääriin käsityksiin Jumalasta. Pyhä Henki oli kertonut John Beverelle miksi Lucifer taivaallinen ylitysjohtaja, kolmannes enkeleistä, Aadam jne. olivat langenneet, koska he eivät pelänneet Jumalaa, joka estää tekemästä syntiä Jumalaa vastaan. Ihmisten tekemät synnit on sovitettu Jeesuksen toimesta ristillä, mutta se täytyy ottaa vastaan ja tehdä parannus syntisestä elämästämme Jumalan voiman eli armon avulla. Suosittelen kirjan lukemista ettei ikuisuudessa tarvitse katua tietämättömyyttään ja vääriä valintojaan.

Olen lueskellut Sinikka Ojasen kirjaa "Ohjauksesta oivallukseen, ohjausteorian käsittelyä" (Palmenia 2009), josta sivulta 76 tämä lainaus: "Asioiden reflektoiminen mahdollistaa luopumisen rutiininomaisesta että auktoriteettiuskoisesta toiminnasta. Niiden tilalle tulevat ihmisen omat käsitykset ja uskomukset, jotka syntyvät tarjotun informaation prosessoinnin ja oman aktiivisen ja huolellisen harkinnan tuloksena. Reflektoinnin avulla on näin mahdollista auttaa ihmistä pois itsestään selvinä pitämistään totuuksista, myös auktoriteettisidonnaisuuksista, jotka molemmat ovat yleensä ihmisille aikamoinen ansa kehityksen tiellä. Reflektoinnin keskeisenä tavoitteena ohjauksessa onkin pyrkimys siihen, että ohjattava voisi alkaa luottaa enemmän omaan asiantuntemukseensa sekä kokemuksiinsa, vähemmän ulkoisiin auktoriteetteihin. jne..." Kun ajatellaan vain poliisia auktoriteettina, eikä välitetä hänen auktoriteetistaan, kuinka yhteiskuntamme käy jne... Raamatussa puhutaan Nooan nuorimmasta pojasta Haamista, joka ei kunnioittanut isäänsä (Nooan auktoriteettiasema), minkä seurauksena kirous tuli hänen sukunsa päälle.

Sivulla 84 todetaan näin Sinikka Ojasen kirjassa: "Reflektiivisen ajattelun läpimurto koulutuksessa ja opetuksessa on merkinnyt miltei 'takin kääntöä' sekä asenteissa että menetelmissä. Sukupolvesta toiseen oppilaat on kasvatettu auktoriteettiriippuvuuteen, ja toteutettu ajattelemaan, että tieto ja viisaus ovat jossakin muualla kuin heillä itsellään. Muutos on ollut suuri. Se lähti opettajankoulutuksesta, jonka kehittäminen muodostui eräänlaiseksi liikkeeksi 1980-1990-lukujen vaihteessa."

Moni ei ota vakavasti profeetaallisia sanoja, koska on kuultu paljon valheellisia tai toteutumattomia profetioita jne. Olen verrannut tätä asiaa rahaan, vaikka väärääkin rahaa on liikkeellä, en heitä sen takia kaikkia rahojani pois, vaan olen tarkkana etten saa väärää rahaa. Minua on ihmetyttänyt kuinka joku kristillinen radiokanava on kieltänyt profetoimisen lähetyksissään. Digi IRT Raamatun tietosanakirjassa sanotaan mm. näin profeetasta: "Meidän tulee pitää arvossa profeetallista sanaa, 2Piet. 1:19. Sitä ei saa halveksia, 1Tess. 5:20, vaan sitä tulee kuunnella ja siitä tulee ottaa vaari, Ilm. 1:3, 22:7. Meidän tulee pyrkiä saamaan profetoimisen armolahja, 1Kor. 14:1. Profetoimisemme on vajavaista, 13:9."

Esimerkkinä kerron Intiassa kuulemani profetoimiseen liittyvän asian. 1960-luvulla oli Bangaloressa gangsteri, jota seurasi aina parikymmentä apulaista, eikä kukaan uskaltanut sanoa hänelle miksi teet näin tai noin, hän teki mitä tahtoi. Kerran gangsteri oli mennyt vierailemaan seurakunnassa, jossa hänelle pastori puhui kesken saarnaa profetaallisen sanan hänen elämästään ja sen seurauksista osoittamalla häntä kenelle puhe oli tarkoitettu. Tämän seurauksena gansteri teki parannuksen ja lähti seuraamaan Jeesusta. Jeesus kutsui hänet pastoriksi aloittamaan oman seurakunnan Bangaloressa. Tänä päivänä hänen koko perheensä on mukana laajassa paikallisessa ja kansainvälisessä palvelutyössä. Tästä nähdään kuinka tärkeä voi olla profeetallinen sana. Ojentaudutaan Raamatun Sanan mukaan ja pyritään saamaan profeetallisia armolahjoja eikä halveksita niit.

http://koti.welho.com/penttijuhani

Kerran olin erään avustustiimin mukana Venäjällä. Tämän tiimin yhdistyksen toiminnanjohtaja jakoi avustustarpeita ennen seurakuntaan viemistä myös tuntemilleen ystäville. Loput avustustarpeet jaettiin pastorin toimesta seurakunnan kokouksen jälkeen, jolloin jo etukäteen osansa saanut tuli myös jonoon hakemaan itselleen lisää. Pastori kysyi: onko hän jo saanut osansa. Muistaakseni hän vastasi kieltävästi. Pastori sai tietää meiltä myöhemmin hänen jo saaneen osansa etukäteen, eikä ollut puhunut totuutta. Tämän seurauksena pastorin ja tämän Raamattukoulussa opiskelevan yhteys katkesi tähän. Kyseessä oli pastorin pettäminen, että saisi muiden osuuden kenenkään tietämättä.

Olen kuullut ja kokenutkin, että tämä on kiusallisen yleistä esim. Afrikassa, jossa valehtelemista ei pidetä syntinä. Tällaista voi tapahtua, että oman toimeentulon saamiseksi perustetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on saada hyväuskoisia lahjoittajia valehtelemalla tukemaan työtä, jota ei edes oikeasti ole olemassa. Jos vaikka kerrotaan orpolapsityöstä, jota oikeasti ei ole, mutta jos lahjoittajat haluavat tulla paikan päälle, heille näytetään naapurin lapset jne. Tai perustetaan esim. Suomessa yhdistys, jonka tuotosta muutama prosentti menee siihen työhön johon rahaa on kerätty, se on pettämistä. Tämä on väärin, sillä Saatana on valheiden ja valehtelijoiden isä, eikä voi palvella kahta Herraa yhtä aikaa. Vaikka hetkellisesti valehtelemalla saatu hyötyä, mutta pitkällä aikavälillä sen seurauksena on kirous.

Toinen ääripää on taas anatjilla sellainen, että halutaan varmistua, että jokainen annettu kolikko menne juuri esim. lapsen ruoka-annokseen, ettei yhdistys voi käyttää muihin kohtuullisiin kuluihin joita yhdistyksen pyörittämisessä on.

Digi IRT:stä lainaus: ”Geehasi on hepreaa mahdollisesti näkemisen laakso. Profeetta Elisan palvelija Hänestä kerrotaan kolmen eri tapahtuman yhteydessä. Ensimmäisellä kerralla hän on herransa uskollinen ja kuuliainen palvelija kertomuksessa profeetasta ja suunemilaisesta vaimosta, 2Kun. 4:8-37. Sitten kohtaamme hänet Aramin kuninkaan sotapäällikön Naemanin parantumisen yhteydessä. Kun Naeman oli peseytynyt seitsemän kertaa Jordanissa ja puhdistunut pitalistaan, hän tahtoi osoittaa profeetalle kiitollisuuttaan antamalla lahjan. Profeetta kuitenkin kieltäytyi ottamasta sitä vastaan, mutta Naemanin aloitettua kotimatkansa Geehasi lähti hänen peräänsä ja tavoitettuaan hänet sanoi, että hänen herransa oli muuttanut mieltään. Hän sai kaksi talenttia hopeaa, piilotti ne ja valehteli herralleen, kun tämä kysyi häneltä missä hän oli ollut. Profeetta kuitenkin tiesi hänen valehtelevan: "Eikö minun henkeni kulkenut sinun kanssasi." Hän sai rangaistukseksi elinikäisen pitalitaudin, 2Kun. 5. Viimeisen kerran kohtaamme Geehasin, kun hän keskustelee Israelin kuninkaan Jooramin kanssa, joka mielellään halusi kuulla kerrottavan Elisan suurista teoista, 8:4,5.”

Aapeli Saarisalon Sanakirjasta lainaus: ”Ananias oli Jerusalemin juutalainen, joka vaimonsa Safiiran kanssa oli liittynyt opetuslasten joukkoon ja uskovaisten luopuessa omaisuudestaan myös tuli ja toi rahasumman, jonka vilpillisesti sanoi olevan myymänsä omaisuuden täysi hinta. Pietari paljasti hänen syntinsä, ja Ananias kaatui kuolleena maahan. Sama rangaistus kohtasi hänen vaimoaan, kun tämä kohta sen jälkeen tuli ja Pietarin kysymykseen, oliko siinä koko hinta, jonka he olivat saaneet, vastasi valheella, Ap. t. 5:1-2.”

Jentezen Franklinin erinomaisessa kirjassa "Pelkoa päin, miten elää luottavaisena maailmassa, joka on täynnä pelkoa" (kuva ja Sana 2010), josta lainaus: "Jotkut tarkastelevat talouttaa köyhyyden silmälasien lävitse. Saattaa olla, että heidät on kasvatettu köyhiksi tai sitten he jostain syystä odottavat pysyvänsä köyhinä koko elämänsä. He puhuvat taloudellisista puutteistaan kaiken aikaa. He kehittävät itselleen asenteen, jonka mukaan heillä on oikeus saada osansa toisen varakkuudesta sen sijaan, että saisivat elantonsa sen kautta, mitä itse hankkivat."

Meidän tulee valvoa omaa vaellustamme ja tehdä kutsumuksemme vahvaksi tutkien Raamatun Sanaa, rukoillen ja käymällä seurakunnan kokouksissa ylistämässä Jeesusta.

http://koti.welho.com/penttijuhani

Pentin videot: www.youtube.com > hae käyttäjä: MrPentti55