Vierailin Pietarissa 18-19.9.2010 ja haastattelin Avoin Sydän Seurakunnan pastoria Pavel Duzenkoa. Pastori kertoi, että seurakunnassa on parantunut mm. AIDSia sairastava lapsi jne. Heillä parantumisihmeet ovat dokumentoitu ja löytyy asianmukaiset todistukset esitettäväksi. Seurakunta tekee monia erilaisia auttamistyömuotoja. He vierailevat sairaaloissa, kirjeenvaihtoa vankilassa elinkautista kärsivien vankien kanssa, lapsityötä, ruokkivat köyhiä mm. Pyhäkoulu jne... Katso haastatteluvideoleikkeet:

Pentti Mattila puhuu Venäjällä vierailuistaan...

http://www.youtube.com/watch?v=Kc3cUFHfB9A

http://www.youtube.com/watch?v=4Ds4duX4Fhc

Haastattelu videoleikkeitä on kaikkiaan 12.

Olen lukemassa Andrea van Dülmenin kirjaa "Martti Luther: Elämä, teot ja kirjoitukset" (IdeaNova Oy 2002), jossa mainitaan, että Erasmus kirjoittaa Lutheria vastaan kirjassaan "Vapaa ratkaisuvalta", joka ilmestyi 1524 Baselissa, Antwerpenissä ja Kölnissä, josta tämä lainaus: "Se tapahtuu vielä niin, että armo on alkusyy, tahto toinen syy, joka ei voi mitään ilman ensimmäistä, kun taas alkusyy riittää itselleen. Vakavin seuraus siitä, että tahto ei ole vapaa, on Erasmuksen mielestä se, että sen ehdon mukaan Jumala ei aiheuta vain hyviä tekoja vaan myös pahat. Jos tämä on jo paradoksi, niin sitäkin enemmän siksi, että Jumala palkitsee hyvät teot ja rankaisee pahoista. Jos ihmisen tahto on voimaton, herää kysymys: 'Mitä hyötyä on koko ihmisestä, jos Jumala hänessä niin toimii... kun hän olisi voinut työstää kiveä?'" Tästä nähdään kuinka suuri uskon puhdistaja Martti Luther on voinut erehtyä ja tämän kirjan mukaan hän erehtyi varsin monessa asiassa, kuitenkin näitä opetuksia vieläkin toteutetaan.

Wikipediasta löytyi Erasmuksesta: Erasmus Rotterdamilainen (Desiderius Erasmus Roterodamus, alun perin Gerrit Gerritzoons, 27. lokakuuta n. 1466 – 12. heinäkuuta 1536) oli hollantilainen renessanssifilosofi, humanisti, teologi ja kirjailija. Teoksessaan Tutkielma kuolemaan valmistautumisesta Erasmus teki selväksi mielipiteensä, jonka mukaan pelastus tulee yksin Kristuksesta eikä kirkon sakramenttien ja rituaalien kautta. Erasmus oli monilta osin samaa mieltä Lutherin katolista kirkkoa kohtaan esittämästä kritiikistä ja kritisoi itsekin katolisen kirkon epäkohtina pitämiään käytäntöjä voimakkaasti ja jopa kieltäytyi kardinaalinvirasta, kun sitä hänelle tarjottiin. Hän halusi kuitenkin säilyä lojaalina kirkolle ja pyrki pysyttelemään katolisen kirkon ja Lutherin välisen kiistan ulkopuolella. Suuren kiistan aikana Erasmus antautui kahdesti opilliseen väittelyyn, mikä ala oli vieras sekä hänen luonteelleen että aiemmista toimistaan katsottuna. Yksi hänen käsittelemistään asioista oli kysymys vapaasta tahdosta. Teoksessaan De libero arbitrio diatribe sive collatio (1524) hän pilkkasi luterilaista näkemystä asiasta. Hän esitteli kummatkin näkökannat puolueettomasti. Diatribe ei kehottanut mihinkään toimenpiteisin – Erasmuksen kannattajista tämä oli sen vahvuus, luterilaisista taas heikkous. Luther kirjoitti vastaukseksi teoksensa De Servo Arbitrio ("Tahdon kahleista") (1525), joka hyökkää paitsi Diatribea myös Erasmusta itseään vastaan pahatapaisesti ja ad hominem -argumentein, mennen jopa niin pitkälle, että Luther väitti, ettei Erasmus ollut kristitty.

Erasmuksen kirjoja löytyy netistä: http://www.gutenberg.org/browse/authors/e#a3026

http://koti.welho.com/penttijuhani

Seinäjoen Areenalle, jonne oli tullut puhumaan jo 70 vuotta täyttänyt Rainhard Bonnke, joka asuu nykyään Yhdysvalloissa, mutta käy Nigeriassa puhumassa päälle miljoonan hengen ulkoilmakokouksissa. Hän kertoi, että hänen sukunsa on entisestä Itä-Saksasta. Hän oli tutkinut sukupuutaan ja huomannut, että vasta hänen isoisästänsä oli tullut uskova ja hänen isänsä oli helluntaiseurakunnan pastori. Hän oli kysynyt isältään mitä oli isoisälle tapahtunut, kun tällainen muutos oli tapahtunut heidän suvussaan. Isä oli kertonut, että hänen isoisänsä oli ollut hyvin sairas ja kipujen vuoksi oli huutanut kovaa, mikä oli kuulunut naapureihin saakka ja koko kylänväki tiesi hänen sairaudestaan. Vuonna 1922 amerikkalainen saarnamies oli eksynyt Saksassa, mutta ei ollut valitellut kenellekkään eksymistään, vaan kun oli tullut kylään, jossa isoisä Bonnke asui ja oli kysynyt kyläläisiltä onko täällä sairaita ihmisiä, jolloin olivat näyttäneet Bonnken talon. Hän oli mennyt kylään ja kysynyt onko täällä sairaita ja kuultuaan myöntävän vastauksen oli kertonut evankeliumin ja parantanut Bonnken isoisän. Koko perhe oli tehnyt uskon ratkaisun. Tämä tarina löytyy Reinhard Bonnken kirjasta "Living a life of fire" (www.e-r-productions.com). Tämä amerikkalainen saarnamies oli laittanut uskonsa toimimaan, sillä usko ilman tekoja on kuollutta uskoa.

http://koti.welho.com/penttijuhani