Herättyäni yöllä, niin sain tällaisen ajatuksen mieleeni: Raamatun 1 Aikakirja luku 19 pohjalta, jossa puhutaan, että ammonilaisten kuningas Naahas oli kuollut ja Daavid halusi osoittaa laupeutta Haanunille Naahaan pojalle, koska Naahas oli osoittanut laupeutta Daavidille. Daavid lähetti palvelijansa lohduttamaan Haanunia ammonilaisten maahan, mutta Haanunilla oli huonoja neuvonantajia, minkä seurauksena Daavidin lähettiläät häpäistiin pahasti, mikä suututti Daavidin pahoin. Ammonialaiset huomasivat joutuneensa Daavidin vihoihin ja sotaan, mikä tuli kalliiksi Ammonialaisille. Samalla tavoin voimme mekin häpäistä Jumalaa häpäisemällä Jumalan miehiä, saarnaajia, profeettoja, mikä ei kosketa vain lähetettyjä, vaan myös lähettäjää. Onkin tärkeää taistellessamme erilaisia painotuksia opillisissa asioissa painottavia vastaan, ettemme taistele ja häpäise Jumalaa, mistä ei voi olla hyviä seurauksia. Tällainen ajatus se oli, mikä jää nyt lukijoiden arvioitavaksi.

Samuli Alaspään kirjasta "Suuntana Kauko-Itä" (Kuva ja Sana 1973) sivulta 29 lainaus: "Kolmatta vuotta sitten ollessani työssä Chiayin sairaalassa lääkevaraston hoitajana, lääkkeiden valmistustehtävissä, oli vakava sairastapaus. Kuuden lapsen isä oli tajuttomana neljä päivää. Lääkärien lausuntojen mukaan tilanne oli täysin toivoton. Kuolema oli edessä. Sairaan tajuihin tulematta. Hänellä oli maksakovettuma ja siitä aiheutui syvä tajuttomuus. Veri syöksähteli ulos. Mies potki, päästi kamalia ääniä. Kysyin vaimolta, onko miehenne kuullut Kristuksesta. Ei ollut. Tuli hätä. Henkilökunta alkoi rukoilla, että mies saisi palata tajuihinsa ja kuulla vielä evankeliumia. Neljä vuorokautta yhteen menoon henkilökunta rukoili vuorotellen. Viidentenä päivänä sairas tuli tajuihinsa. Jotain merkillistä oli hänelle tapahtunut. Hän aluksi vain itki, itki, Ei sanonut pitkään aikaan mitään. - Sitten hän puhui: 'Oletko nähnyt helvettiä? Tiedätkö sen tuskista? Olen ollut kolme päivää helvetissä. Voi sitä toivottomuutta. Voi loputtomia tuskanhuutoja. Ihmiset eivät ymmärrä. Vaimonikaan ei ymmärrä, sillä hän ei usko olleeni helvetissä. Uskomatonta, että sain tulla takaisin. Taiwanilaiset puhuvat kevyesti helvetistä, mutta he eivät tiedä, mitä helvetti on, selosti mies kiihtyneenä. Kaikesta näki, että hänen oli täytynyt kokea jotakin merkillistä. - 'En osaa tarkemmin kuvailla, mitä siellä on. Koin vain hirvittävän tuskan, lakaamattomat valitushuudot. En nähnyt siellä ihmisiä, minulla oli osastani tarpeeksi. Tiedän siellä olevan muita. Minun omaa hyvyyttäni, vaikka olin pyrkinyt elämään kunnolla ja olin auttanut sisarusten perheitä, ei huomioitu. Syy oli siinä, kun en uskonut Jeesukseen. Nyt tiedän, että yksin Jeesuksen sovituskuolema voi pelastaa minut joutumasta sinne toista kertaa. - Tahdonkin nyt sanoa otettuani Jeesuksen vastaan: Tule sinäkin taivaaseen. Siellä ei ole tuskia, ei vaivaa, ei yötä.' Siinä pääajatuksia 49-vuotiaan valtion virkamiehen kokemasta. Hän otti vastaan suuresti iloiten sanan syntienanteeksiantamuksesta Jeesuksen nimessä. - Seuraavina päivinä potilas oli niin onnellinen, että hän vain nauroi ja ihmetteli yhtenään: 'Että minä pääsinkin vielä takaisin sieltä.' Kun hän heräsi tajuttomuudesta, niin sanoi vain: 'Ihmeellistä, ihmeellistä, ihmeellistä.' Miten mies nyt jaksaa, kiinnostanee kuulla? Hän eli tasan kaksi viikkoa."

Kertomus helvetissä vierailusta...

Viime sunnuntaina olin ESY -seurakunnan sunnuntaikokouksessa, jossa pastori Jani Pellikka piti hyvän saarnan. Tämä puhuttu saarna oli ollut seurakunnan kuukausitiedotteessa myös. Olin aivan ihmeissäni siitä viisaudesta, joka tuli esiin. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää käydä seurakunnan kokouksissa, jotta voi kasvaa uskossaan. Älkäämme jättäkö väliin seurakunnan kokouksia, vaan mennään ottamaan vastaan mitä Herralla on meille varattuna. Tässä pieni lainaus: "Kun Paavali kirjoittaa tässä jakeessa muuttumisesta, hän käyttää kreikan kielistä sanaa metamorfoo, joka merkitsee muutosta toisenlaiseksi. Perhonen käy läpi elämänsä aikana täydellisen muodonvaihdoksen, metamorfoosin: munasta toukaksi, toukasta koteloksi ja kotelosta aikuiseksi. Monelle meistä tämä on jo kouluajoista tuttu luomakunnan ihme, mutta moniko muistaa lukeneensa tai kuulleensa, että kotelovaiheessa toukan koko ruumis hajoaa kotelon sisällä ja sen soluista kehittyy kokonaan uusi yksilö, jossa ei ole yhtäkään samaa solua kuin toukan ruumiissa! Hämmästyttävää! Jok’ikinen solu löytää aivan uuden tehtävän ja tarkoituksen aikuisessa perhosessa. Sen näkökulma elämään vaihtuu ruohonjuuritasolta taivaalliseen... Pyhän Hengen meille antama avain tähän on metamorfoosi. Perhosen vapautumisen vanhasta toukkaelämästä mahdollistaa solujen uudelleen järjestäytyminen. Meille muutos tapahtuu mielemme uudistuksen – uudelleen järjestäytymisen – kautta. Tänään mahdollisuus ja kyky tuntea Isän hyvyys ja ajatella niin kuin Hän ajattelee on meille kaikille uudestisyntyneille sama... "

Katsoin tietosanakirjasta mitä muodonvaihdos, metamorfoosi, latinaksi metamorphosis tarkoittaa. Tässä on selitystä metamorfoosi sanalle Cd Facta tietosanakirjasta: "tapahtumasarja, jonka aikana eläimen toukka (larva) joko suoraan tai välivaiheiden kautta muuttuu aikuiseksi (hyönteisillä imago). Ilmiö on yleinen selkärangattomilla monisoluisilla. Primaarisesti siivettömistä hyönteisistä, joilla yksilönkehitys on lähinnä kasvamista ja joilta muodonvaihdos siis puuttuu, käytetään nimeä Ametabola. Siipikantaiset hyönteiset voidaan jakaa vajaavaihtoisiin (Hemi- ja Heterometabola), joilla muodonvaihdos on epätäydellinen, ja täysvaihtoisiin (Holometabola), joilla se on täydellinen. Edellisessä ryhmässä voidaan edelleen erottaa erilaisia tyyppejä; esim. päivänkorennoilla siivellinen, lisääntymiskyvytön esiaikuinen (subimago) luo vielä nahkansa, mutta suorasiipisillä ja nivelkärsäisillä toukasta tulee aikuista muistuttava siivetön ja lisääntymiskyvytön nymfi (nympha), jonka vähittäinen muodonvaihdos on enimmäkseen kasvua. Sudenkorennoilla taas vedessä elävä toukka erityisine toukkaelimineen (esim. kidukset) poikkeaa suuresti maalla elävästä aikuisesta. Täydellisessä muodonvaihdoksessa, jollainen on mm. kovakuoriaisilla, pistiäisillä, kaksisiipisillä ja perhosilla, toukalla ei ole siipiaiheita ja muutos aikuiseksi tapahtuu erityisen lepoasteen (kotelo, pupa) kestäessä. Toukohärillä on useita hyvin erilaisia toukkatyyppejä; niillä on ns. hypermetamorfoosi...

Selkärankaisista muodonvaihdos on vain sammakkoeläimillä, ympyräsuisilla ja eräillä kaloilla, mm. ankeriaalla. Sammakolla se tapahtuu osittain vähitellen (esim. kidushengityksen korvautuminen keuhkohengityksellä), osittain hyvin lyhyen ajan kuluessa (ns. kliimaksissa), jolloin esim. uimapyrstö surkastuu muutamassa päivässä. Selkärankaisten muodonvaihdosta säätelee vars. kilpirauhanen, osittain myös lisämunuainen; niiden toimintaa ohjaavat eräät aivolisäkkeen etulohkon hormonit."


Näin luontokin puhuu meille Jumalan olemassaolosta...

Tapani Ruokasen kirjassa "Tehtävä Aasiassa" (Kirjaneliö 1978), jossa kerrotaan Koreassa vierailusta ja tohtori Joon Gon Kim:stä, josta lainaus: "Tohtori Kim on mittava mies - juuri hän järjesti vuonna 1974 Söulissa ehkä suurimman kristillisen joukkokokouksen, mitä koskaan on pidetty, EXPLO 74:n. Kesän 1974 tapahtuma järjestettiin vanhalla lentokentällä Söulissa, ja paikalla oli satojatuhansia ihmisiä kuuden päivän aikana. Mutta EXPLO ei ollut ainoastaan joukkokokous: yli 320 000 korealaista sai kolmessatuhannessa ryhmässä raamatullista opetusta ja käytännöllistä ohjausta evankelioimistyöhön. Iltaisin tämä valtava joukko kasvoi vielä suuremmaksi Joido-saaren lentokentän kiitoradalla järjestetyissä kokouksissa. EXPLO:sta on kulunut nyt muutama vuosi. Kysyn tohtori Kimiltä, mitä Korean kirkoissa on tapahtunut vuoden 1974 jälkeen. - 'Vuosina 1967-1968 Korean väestöstä oli noin kaksi miljoonaa kristittyä. Kymmenessä vuodessa määrä on kasvanut kuuteen ja puoleen miljoonaan... Nykyisin kirkkojen jäsenmäärä kasvaa joka vuosi puolitoista, kaksi miljoonaa henkeä. Kristittyjen määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kolminkertaistunut ja odotamme, että kirkko kasvaa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa vieläkin nopeammin... Korean kristityt uhraavat paljon. Kirkot on rakennettu korealaisin varoin - ihmiset ovat valmiit uhraamaan jopa oman talonsa. Koska Korean kirkko on rukoileva, todistava ja uhraava kirkko, Pyhä Henki voi toimia sen kautta. Tää on uskoakseni sen salaisuus.' Tohtori Kim kertoo, että suurin nopeimmin kasvavista kirkoista on presbyteerikirkko, johon kuuluu seitsemän kymmenestä kristitystä. Presbyteerit korostavat erityisesti todistamista, rukousta ja Raamatun tutkimista... Tohtori Cho Choon Park, presbyteeriseurakunnan johtaja, on entinen pohjoiskorealainen."

Olen lukemassa Tapani Ruokasen mielenkiintoista kirjaa "Tehtävä Aasiassa" (Kirjaneliö 1978), jossa sivulta 54 alkaen kerrotaan Singaporelaisessa Presbyteerikirkon tohtori Timothy Tow:n luona vierailusta, josta tämä lainaus: "Tow'n esitellessä kirkkoaan huomaan, että seurakunta on oikeastaan lähetys- ja evankelioimistyön tukikohta: pieniä lapsia varten on lastentarha - Tow huomauttaa, että uuden sukupolven kasvattaminen on erityisen tärkeää täällä idässä, missä ihmiset ylipäänsä ajattelevat perhe- ja sukukeskeisesti; nuorisoa koulutetaan seurakunnan teologisessa oppilaitoksessa, joka on kirkon siipirakennuksessa. - Tow itse opettaa tärkeimpiä aineita, kuten hepreaa, kreikkaa ja dogmatiikkaa; kirjapaino kirkon takana olevassa siivessä tuottaa kaikkea tarpeellista aineistoa laulukirjoista lentolehtisiin; yhteiseen jumalanpalvelukseen kokoonnutaan joukolla ja arkipäivinä seurakuntalaiset käyvät saamassa kristillistä opetusta. Kiertäessämme kirkon tiloja näen joka paikassa touhua ja työtä... Tow'n pienestä seurakunnasta on lähtenyt jo nelisenkymmentä pappia, lähetyssaarnaajaa ja opettajaa eri kirkkojen palvelukseen - melkein kymmenen prosenttia koko seurakunnan jäsenmäärästä!...

Tohtori H. L. Senduk on vaatimaton mies. Sendukin toimisto majapaikkani yhteydessä on yksinkertainen: kirjoituspöytä, arkistokaappi ja pari keinonahkaista tuolia, papereita röykkiöittäin joka puolella. Senduk sanoo, että lähetystehtävän toteuttamiseksi hän perusti vuonna 1952 Bethel-säätiön ja kirkon Jakartaan. Kahdenkymmenen viiden vuoden jälkeen kirkkoon kuuluu 700 itsenäistä paikallisseurakuntaa; säätiöllä on kuusi peruskoulua, joissa on sata opettajaa ja neljätuhatta oppilasta; evankelistoja ja uskonnonopettajia valmistava seminaari; teologinen akatemia ja valtion vaatimusten mukainen yleisaineiden opettajia valmistava seminaari. Lisäksi Bethel-säätiöllä on terveysasemia, äitiysneuvoloita, orpokoteja... Senduk on sisiaalinen uudistaja, jonka työn myös Indonesian hallitus on pannut merkille. Hallitus on tukenut Bethel-kirkon toimintaa esimerkiksi antamalla edullisia tontteja kouluille ja terveysasemille. Senduk on yhtä aikaa herätyskristitty, opettaja ja sosiaalityöntekijä"

Tätä me tarvittaisiin täällä Suomessa myös...

Olen lukemassa ajankohtaista kirjaa Billy Grahamin "Vasataukseni" (Ristin Voitto1961), josta seuraava lainaus: "Eikö teidän mielestänne uskovaisten pitäisi pysyä erillään politiikasta? Eikö Raamattu varoita meitä: 'Älkää antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen?'

En tietenkään ajattele, että uskovaisten pitäisi olla välittämättä hallituksemme asioista. Kristus sanoi: 'Antakaa keisarille, mikä keisrarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on' (Matt. 22:21). Mikään ei olisi niin mieluista hulinoitsijoille, gangstereille ja alamaailman ihmisille, kuin jos kaikki uskon asioita harrastavat pidättyisivät äänestämästä ja olisivat tietämättömiä siitä, mitä Washingtonissa tapahtuu! Kehoitan nimenomaan jokaista uskovaista äänestämään ja osoittamaan innokkaasti mielenkiintoa paikkakuntansa poliittiseen elämään. Rohkaisisin häntä myös, jos hän tuntee kutsumusta sitten, aktiivisesti osallistumaan politiikkaan ja taistelemaan yhteiskunnan asiain puhtaan, rehellisen ja vilpittömän käsittelyn puolesta hyvän hallituksen kautta. Kulunut lauseparsi, 'Politiikka on likaista', on selvästi valheellinen. Tunnen hallituksessa olevia miehiä, joilla on korkeat periaatteet, hyvät vaikuttimet ja jotka ovat epäilemättömän rehellisiä. He ovat omistautuneet palvelemaan yleisöä, koska he vilpittömästi haluavat palvella lähimmäisiään. Vaikkakin on totta, että politiikka näyttää vetävän puoleensa eräitä ihmisiä, joiden periaatteet ovat kyseenalaisia, niin sitä ehdottomammin olisi kunnon ihmisten kaikkialla annettava äänensä parhaimpien ehdokkaiden puolesta...

Miksi te saarnaajat ette enemmän puhu yhteiskunnallisista uudistuksista? Minusta tuntuu siltä, että te leijailette pilvissä, kun teidän pitäisi tulla alas maan päälle auttamaan päivän suurten probleemain ratkaisussa.

Jeesus oli suurimpia yhteiskunnallisia uudistajia, mutta Hän suoritti sitä muuttamalla yksilöitä. Hän ei ollut vallankumouksellinen, vaan Hän oli Sovittaja. Mutta sovittamalla yksilöitä Hän suoritti monia yhteiskunnallisia uudistuksia. Orjuuden poistaminen, naisten saavuttama asema, nykyaikainen siviililainsäädäntömme ja monet muut inhimilliset elämän edistysaskeleet voidaan lukea kristillisyyden vaikutuksen ansioksi. Niin kauan kuin ajatuksemme Jumalasta on väärä, ajattelemme väärin myös lähimmäisistämme. Me uskomme, että paras tapa parantaa yhteiskuntajärjestystä on parantaa ihmisen luonne Kristuksen lunastuksen kautta. Lyman Abbot oli kuuluisa saarnaaja ja yhteiskunnallisen uudistuksen asianajaja viime vuosisadan lopulla. Kun hän v. 1899 luopui Brooklynin Plymouth Congregational kirkon pastorin toimesta, hän kirjoitti erokirjeessään: 'Minä näen, että mitä kerran toivoin voitavan tehdä lähimmäisilleni yhteiskunnallisten uudistusten ja inhimillisyyden suunnitelmien kautta, voidaan tehdä ainoastaan Jeesuksen Kristuksen vaikutuksen kautta. Uudistuksessa ei ole mitään voiman lähdettä ilman Jeesuksen Kristuksen ristiä.'"


Tässä on hyvät ohjeet näin vaalien alla toimia oikein...