Rodney M. Howard-Brownen kirjasta "Voitelu Jumalalta - innoittavaa opetusta Jumalan voitelusta" (Kustannus Visio Oy 1992) lainaus: "Kahden kolmasosan saarnasta tulisi olla ojentamista ohjaamista ja varoittamista ja yhden kolmasosan kehottamista. Yksi tämän päivän seurakunnan ongelmista on, että suurin osa saarnaajista mieluummin puhuu ympäri pyöreästi asian tiimoilta, kuin käy suoraan asiaan. Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä ihmiset haalivat itselleen opettajia oman korvasyyhynsä mukaan, ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin (2 Tim. 4:3,4). Kun tutkimme Charles Grandison Finneyn elämää, huomaamme, ettei häntä kritisoitu ainoastaan hänen kokouksissaan esiintyneiden ilmiöiden vuoksi. Kun hän puhui syntisistä, hän ei käyttänyt persoonapronomia 'he', vaan 'sinä'. Hän puhui helvetistä sillä tavoin, että kuulijat vapisivat penkeissään. Jokaisessa sanomassaan hän painotti päätöksen merkitystä... Tämä oli erittäin menestyksellinen tapa toimia aikana, jolloin ei ollut radiota, ei televisiota, eikä kaiuttimia tai mikrofoneja. Hän voitti puoli miljoonaa ihmistä Jeesukselle. On arvioitu, että 85% hänen käännyttämistään ihmisistä myös säilytti uskonsa. Verrattuna nykyajan evankelioimistyöhön tämä prosenttiluku on erittäin korkea."

Elis Bergrothin kirjassa "Suomen kirkon historia pääpiirteissään" (Werner Söderströmin kirjapainossa 1892), jossa on Lauri Ulstadiuksen (vihitty papiksi 1680 ja samana vuonna kolleegaksi Oulun triviaalikouluun) vaiheista kerrottu. Sunnuntaina 22.7.1688 Turun tuomiokirkossa Ulstadius keskeytti pidetyn saarnan, asettuen lukemaan kirjoitusta, jossa oli ankaria moitteita kirkkoa ja papistoa vastaan. Häntä kannatti ylioppilaat Olavi Ulhegius ja Lauri Lithovius sekä maisteri Pietari Schaefer, sillä he pitivät vanhurskauttamisoppia vääränä, koska se perustui paljaaseen uskoon ilman töitä, Raamattua pitivät kuolleena kirjaimena, jos hengen välitön ilmoitus puuttui, sakramentit ovat tarpeettomia niille joilla oli Kristuksen henki, ja saarnan vaikutus riippui saarnaajan hengellisestä tilasta. Tämän vuoksi Ulstadius vuonna 1692 tuomittiin kuolemaan, mutta ensin yritettiin saada hänet luopumaan harhaopistaan. Koska häntä ei pidetty täysjärkisenä, niin hänen sallittiin sovittaa rikoksensa elinikäisellä pakkotyöllä. Hänet vapautettiin pakkotyöstä vuonna 1719 kuningatar Ulrika Eleonoran kruunauksen johdosta. Ulstadius kuoli Tukholmassa jättäen kunnioitetun ja rakastetun muiston itsestään, jotka olivat saaneet häneltä neuvoa ja ohjausta.

Katso myös http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=40

http://koti.welho.com/penttijuhani

Pelagius (k. 418), eli Morgan, joka oli Britannian Cambriassa (nykyinen Wales) syntynyt ja Italiassa vaikuttanut munkki ja teologi. Hänet tunnetaan parhaimmin pelagiolaisuudesta. Pelagius oli alkuperäiseltä ammatiltaan lakimies, mutta myöhemmällä iällä ryhtyi teologiksi. Aikalaiset kuvaavat hänet hyvin ystävälliseksi, laupeaksi ja hurskaaksi mieheksi. Pelagius kiinnitti eniten huomiota kristilliseen etiikkaan. Yksi hänen kirjoituksistaan oli nimeltään "Usko kolminaisuuteen", jossa hän arvosteli pyhyyden korvaamista sakramentaalisilla muotomenoilla, mikä antoi väistämättä tilaa uskovien synnin tekemiselle. Synnin hyväksyminen jopa uskovissa on uskon puutetta ja tahdon heikkoutta. Pelagiuksen opin mukaan ihmisellä on vapaa tahto valita hyvän ja pahan, pelastuksen ja kadotuksen, väliltä, ja pelastus saavutetaan Jeesuksen sanojen mukaisesti noudattamalla rakkauden kaksoiskäskyä sekä kultaista sääntöä (Luuk. 10:25-28). Pelagiuksen mukaan ihmisellä on vapaa tahto, jos näin ei olisi, häntä ei voisi pitää syyntakeisena teoistaan, ja toisaalta jos ihmisen kohtalo on ennalta määrätty eikä ihminen kykene omilla valinnoillaan vaikuttamaan kohtaloonsa. Pelagius vastusti perisyntioppia sen epäjohdonmukaisuuden ja sisäisen ristiriitaisuuden vuoksi. Hän kielsi syntiinlankeemuksen ja sen myötä tarpeen sovitukseen tai uudestisyntymiseen. Vuoden 431 Efeson konsiili tuomitsi Celestiuksen harhaoppiseksi ja myös Pelagiuksen epäsuorasti. Hollantilainen Jacob Arminus eli 1500-luvulla ja opiskeli Genevessä teologiaa opettajanaan Beza. Palattuaan Geneven ja Baselin opinnoistaan Leideniin professoriksi. Hän opetti, että Jumalan valinta perustuu ennaltatietämiseen, minkä vuoksi Jumala pelastaa kaikki, jotka tekevät parannuksen, uskovat ja ovat kestäviä. Armo on kaikkialla saatavilla, mutta kaikki eivät ota sitä vastaan. Pelastuksessa ihmisen tahto tekee yhteistyötä Jumalan tahdon kanssa. Yhteistyön täytyy jatkua, jotta pelastus tulisi täydelliseksi. On mahdollista langeta pois armosta kokonaan ja lopullisesti.

Olen lukemassa David Pawsonin (http://www.davidpawson.com) kirjaa "Kerran pelastettu - aina pelastettu?" (TV7 Kustannus 2011) jonka seurauksena minkäkin palautin mieleeni ajat 1990-luvun puolessa välissä ja siitä eteenpäin, kun ihmisiä seurakunnassa tuli uskoon ja sen jälkeen kävivät seurakuntakurssit liittyäkseen seurakuntaan, sekä sitten liittyivät seurakuntaan, mutta hetken päästä heitä ei enää näkynyt seurakunnassa. Mihin he katsoivat mietin jo silloin ja mihin loppujen lopuksi he iankaikkisuudessa joutuvat, ovatko tulleet petetyksi kerran pelastettu - aina pelastettu petoksen kautta. Minullakin oli ajatus, eiköhän se riitä, kun olen nyt pelastunut, voin unohtaa tämän Jeesuksen seuraamisen ja opetuslapsena olemisen, koska se maksaa. Myöhemminkin olen ihmetellyt henkilöitä, jotka Pyhän Hengen koskettamina nauttivat Herran hyvyydestä saattavat jonkun ajan kuluttua menettää sen ja heistä tulee kriittisiä seurakuntaa ja sen jäseniä kohtaan loukaantuen ja jättäen seurakunnan saatanan pettämänä. He ovat maistaneet Herran hyvyttää, mutta palaneet takaisin, mikä kerran ikuisuudessa tekee kipeää, kun Jeesus sanoo ettei Hän ole koskaan tuntenut tätä henkilöä ja käskee tämän vääryydentekijän menemään pois, vaikka toisaalta Jeesus ei hylkää ketään, joka tulee Hänen luokseen ja seuraa Häntä. Paslmi 50:15. "Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua." Kirjoittajan mukaan "Kerran pelastettu - aina pelastettu" johtuu paljolti kirkkoisä Augustinuksen kirjoituksista ja opetuksista 400-luvulta. Tutkitaan Raamattua kokonaisvaltaisesti, eikä jätetä mitään pois. Tänään on mahdollisuus vielä tehdä parannuksen lukiessasi tätä tekstiä, ettei tarvitse katua koko ikuisuutta iankaikkisuudessa. Suosittelen kirjan lukemista.

http://koti.welho.com/penttijuhani

Olen lukemassa ainakin jo toista kertaa Jackie Pullingerin kirjaa "Lohikäärmeen ajo" (Päivä Osakeytiö 2009), jossa englantilainen Jackie kertoo Jumalan kutsusta lähteä Hongkongiin. Hän ei löytänyt seurakuntaa tai lähetysjärjestöä joka olisi halunnut lähettää hänet lähetyskentälle, joten hän lähti ilman lähettäjiä Jumalan lähettämänä. Hän löysi johdatuksessa paikkansa Walled Citystä opettajana ja kerhon vetäjänä, joka oli aikoinaan Hongkongin kaiukenlaisen laittomuuden keskus. Lainaus kirjasta sivulta 87: "Vaikka kristittyjen joukko kasvoi, kaikki Walled Cityn pojat eivät käsittäneet, miksi olin tullut heidän luokseen. Monet heistä tulivat kerholle vain hyötyäkseen siitä jotenkin. En ottanut pojilta mitään maksua lauantairetkistä tai leireistä. Maksoin kaiken omasta pussistani, bussivuokran, kumiveneen vuokran, jalkapallotossujen vuokran, rullaluistimien vuokran ja eväät. Pojat eivät osoittaneet vähäisintäkään kiitollisuutta. Omasta mielestään he olivat kovaosaista joukkoa. He luulivat, että minulla oli jokin vakavarainen järjestö takanani ja siksi he yrittivät puristaa minusta irti kaiken mahdollisen. Heidän mielestään se oli heidän oikeutensa, ja he olivat hyvin vaativaisia, jopa hyökkääviä." Me voimme ottaa Jackiesta oppia, sillä kaikille meille ei tarjota mahdollisuutta tulla lähetetyiksi, vaikka olisi Jumalan kutsu, niin siitä huolimatta meidän tulisi olla katkeroitumatta ja kuuliaisia Jumalalle vaikeista olosuhteistamme huolimatta. Lähdetään liikkeelle Jumalan voimassa.

Aloittaessani opettajantyötäni edellisessä työpaikassa koin monta kertaa vajavaisuutta kyvyssäni opettaa ammattia opiskelijoilleni. Kerrankin olin niin epätoivoinen, että pyysin apua Jeesukselta ja sain rauhan asian suhteen, joten luotin Hänen apuunsa. Menin tunnille ja ihmettelin kuinka Jeesus kauttani antoi opetuksen tästä aiheesta, jota en olisi omassa ymmärryksessäni kyennyt antamaan, myös opiskelijat ihmettelivät saamaansa hyvää opetusta kiittäen siitä, vaikka kiitos kuului vain Hänelle, joka minun kauttani antoi opetuksen, eli Jeesukselle. Luin Colin Urquhartin kirjaa ”Suuri ilmestys – Kristus sinussa, kirkkauden toivo” (www.helmimedia.com 2010), josta tämä lainaus sivulta 54 ”Muistan erään tilanteen, kun rukoilin ennen kokousta ja Jumala käski minun saarnata eräästä tietystä raamatunkohdasta. Sanoin Hänelle: ’Mutta, Herra, minä en ymmärrä, mitä nuo jakeet tarkoittavat.’ Siihen Hän vastasi: ’Ymmärrät kyllä sitten, kun olet saarnannut niistä!’ Juuri niin tapahtuikin. Saarnan päättyessä minä ymmärsin sen ilmestyksen tähden, jonka Kristuksen Henki oli tuonut esiin sanojeni kautta.” Toinen vastaava tapaus oli kun olin vuosia sitten käymässä Kemin Tuliseurakunnassa jossa sain jakaa mitä sydämelläni oli. Raamattua selaillessani silmiin osui raamatun kohta jonka koin olevan sen josta Herra halusi minun puhuvan, mutta minulla ei taaskaan ollut kykyä siihen, mutta luotin Herraan en omaan ymmärrykseeni. Ennen puheenvuoroani eräs paikalla ollut henkilö profetoi, että saan tätä puhetta varten väkevän Herran voitelun ja näin siinä kävi. Meidän tulee olla riippuvaisia vain Herrasta, ei omasta ymmärryksestämme. Suosittelen Colin Urquhartin kirjan lukemista.

Tässä puheenvuorossani kerron nyt kuinka olen löytänyt Jumalan armon oikeaan aikaan, mikä on mahdollista myös sinulle kuulijani, sillä sinäkin voit saada rauhan sydämeensi ottamalla vastaa Jeesuksen ristillä täytetty työ sijaiskärsijänämme, yksin armosta ilman ansioitamme, eikä sinun tarvitse enää ansaita Jeesuksen hyväksyntää lain töillä, vaikka toisaalta usko ilman tekoja on kuollut. Eli me emme tee mitään ansaitaksemme Jumalan rautta, vaan rakkaudesta Jeesukseen ilman ansaitsemisen motiivia, sillä Jeesuksen tähden me olemme vanhurskaita ja synnittömiä, vaikka Jumala antaa armonsa voiman elää pyhää ja puhdasta elämää, jotka ottavat sen vastaan, sillä Jeesus toi armon ja totuuden. Me olemme uusia luomuksia, joilla on Jumalan lapsen asema ja oikeudet, jotka meidän tulee oppia ja omaksua, sekä käyttää niitä. Koska me ollaan rakkaita Jumalalle meitä kasvatetaan ja mahdollisesti kuritetaan, jotta sielumme muuttuisi ja pyhittyisi Jumalan kaltaisuuteen. Ilman pyhitystä emme voi nähdä Jumalaa. Mooseksen kautta olemme saaneet lain, joka on hyvä ja jotta voisimme elää turvallista elämää yhetiskunnassamme pelkäämättä toistemme pahoja tekoja. Laki näyttää ihmisten synnit todelliseksi ja tarpeen saada sovitus elämäänsä ottamalla vastaan armo Jeesuksen ristin työstä. Lähde mukaani seuraamaan Jeesusta pyytämällä Jeesusta armahtamaan sinut ja tunnustamalla synnit ja ottamalla Jumalan voima ja Hänen armonsa vastaan tässä ja nyt jota et tule katumaan koskaan, älä anna saatanan pettää itseäsi, sillä taivas ja helvetti ovat todellisia paikkoja. Tätä puhettani olen kertonut yli kymmenen vuoden ajan huolimatta siitä, että kuulijat ovat nukahtaneet ja ryhtyneet kuorsaamaan kesken puheen, kuten Kemissä kerran. Tästä huolimatta, vaikka puhujalla on omat rajoitteensa, ota sanoma vastaan. Elämämme tarkoitus on oppia tuntemaan Jeesus, eikä suorittaa uskonnollisia rituaaleja ja tekoja, jotka ovat kerran ikuisuudessa hyödyttömiä. Kaikki ei tule uskoon tai vapaudu synnin orjuudesta, koska haluamme säilyttää mahdollisuuden palta takaisin nauttimaan siitä asiasta mikä orjuuttaa meitä. Me emme voi kulkea kahta Herraa palvellen, vaan meidän tulee tehdä valintamme.

http://koti.welho.com/penttijuhani