Asuntolassa koettua

Vieraillessani erään ryhmän mukana Helsingin asunnottomien asuntolassa n. 10 vuotta sitten. Asuntolan lukusalissa oli laulua ja puhetta ja lopuksi kahvikeskusteluita. Tällaisessa kahvikeskustelussa tutustuin jo iäkkääseen mieheen, jolta kysyin haluaisiko hän lukea Kenneth Haginin kirjaa hengellisestä kasvusta. Hän totesi jo tietävänsä kaikki Raamatusta, koska on ollut Jehovan todistaja jne. Sanoin hänelle, että minä luen paljon kirjoja ja kaikista kirjoista minä olen oppinut jotakin hyödyllistä. Lopuksi hän sanoi voivansa ottaa kirjan ja lukea sen. Seuraavan kerran kun vierailimme siellä, näin hänet ja hän oli alleviivannut kirjaa, koska oli löytänyt paljon uusia oivalluksia ja Sanan selityksen aarteita, joita vaille hän olisi jäänyt, jos hän ei olisi voinut nöyrtyä ylpeydestään. Hän sanoi ettei tiennyt näin voitavan ajatella. Tämän jälkeen hän kertoi tarinaansa. Tällä miehellä oli ollut aiemmin kaikki asiat kunnossa, perhe, koti, yritys, jonka johtajana hän toimi, sekä seurakunta johon kuului. Tämä mies oli tehnyt myyntityötä myös, minkä seurauksena hän oli matkustellut paljon ja joutunut asiakkaiden kanssa nauttimaan illanistujaisia ravintoloissa. Jossain vaiheessa hän oli huomannut ettei ole vaimoa, eikä perhettä, yritystä, ystäviä ja seurakuntakin oli erottanut hänet. Vaikean tilanteen seurauksena hän oli kulkeutunut sitten tänne asuntolaan toisenlaiseen seuraan. Yllättävää kuinka paljon tärkeissä asemissa olevia ihmisiä on pudonnut kesken kaiken pois hyvistä oloista.

http://koti.welho.com/penttijuhani