Olen lukemassa Joyce Meyerin kirjaa "Tavallisen rukouksen taivaallinen voima" (Kuva ja Sana 2009), jota lukiessani minulle tuli mieleen aika, kun olin eräässä rukouspuhelimessa vastaamassa rukouspyyntöihin vapaaehtoisena. Sain työskentelyyn koulutusta ja opastusta. Vastaillessani rukouspuhelimeen ja ottaessani vastaan rukouaiheita ja rukoillessani yhdessä soittajan kanssa, sattui monta kertaa etten muistanut enää alussa annettuja rukousaiheita, minkä vuoksi ryhdyin kirjoitamaan niitä muistiin. Joskus soittajat kyselivät muodollista koulutusta tällaiseen tehtävään. Tunsin monesti etten ollut hyvä rukoilija, minkä vuoksi rukoilin itseni puolesta, jotta saisin kykyä rukoilla näiden rukousta tarvitsevien ihmisten puolesta. Tämän jälkeen soittikin eräs iäkäs ihminen ja pyysi rukoilemaan aiheidensa puolesta. Lopetettuani rukouksen hän sanoi, että edesmennyt miehensä pappikaan ei osannut rukoilla niin hyvin kuin rukoillut, vaikka olin saanut rukousvastauksessa kykyä rukoilla. Näin tuli vastaus omaan rukoustarpeeseeni ja rohkaisua. Tämän tekstin välityksellä haluankin rohkaista kaikkia rukoilemaan lähimmäistensä puolesta, vaikka ei olisikaan mahdollisuutta olla rukouspuhelimessa.
http://koti.welho.com/penttijuhani



