Työn tekemisen siunaus

Ensio Lehtosen kirjassa "Israelin ihme" (Kuva ja Sana 1968) kerrotaan kuinka lastentarhalaiset opetetaan tekemmän työtä Israelissa: "Me opetamme lapset jo pienestä pitäen työhön, selittää oppaamme. Lastentarhaikäiset tekevät näitten poikien tavoin tunnin pari päivässä hyödyllistä työtä. Se kohottaa heidän omanarvon tuntoaan ja liittää luontevalla tavalla työnteon elämän kokonaisuuteen. Työ maan hyväksi ei silloin ole israelilaisille myöhemminkään raskasta orjuutta, vaan miellyttävää velvollisuutta ja oikeutta... TYÖ rakentaa Maata. Mutta sama TYÖ yhdistää myös Kansaa. Israelin moninaisen väestön yhdistäjänä on työ Maan hyväksi keskeisellä sijalla. Sen yhdistävä merkitys on suurempi kuin arvaammekaan. Yhteinen työ pelloilla, teillä ja tehtaissa yhdistää nuoret ja vanhat, tummat ja vaaleat ja mitä erilaisemmat ihmistyypit yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tekee kaikkensa yhteisen kohteen, Maan, hyväksi... Työ Maan hyväksi on saanut jättiläismäisen ilmaisun työtätekevien ammattijärjestössä, Histadrutissa, johon kuuluu noin 90% kaikista palkkaa nauttivista kansalaisista työmiehistä virkamiehiin ja druuseista arabeihin saakka. Kulkiessamme Tel Avivissa sijaitsevan Histadrutin mahtavassa päämajassa, alamme käsittää, että Histadrut on kuin valtio valtiossa. "

Työn tekemisestä kirjoittaa Aapeli Saarisalo Raamatun Sanakirjassa näin: "Muinoin oli ruumiillinen työ yleensä halveksittua. Kreikkalaiset ja roomalaiset pitivät ruumiillisen työn tekemistä vapaan miehen arvolle sopimattomana: 'Käsityöläisen toimi on roskaista puuhaa. Työpajassa ei ole mitään jaloa', kirjoittaa Cicero. Toisin oli Israelissa. Jumala on VT:n mukaan asettanut ihmisen hallitsemaan luotua maailmaa ja hänen on työllään vallittava maata. Työ ei siten ollut synnin rangaistus, vaikka se syntiinlankeemuksen jälkeen tuli entistä raskaammaksi ja vaivalloisemmaksi. Työ on ihmisen velvollisuus ja itse Jumala asetetaan tässä hänen esikuvakseen. Samoin kuin Jumala kuutena päivänä loi maailman, tulee ihmisen työskennellä kuusi päivää ja levätä seitsemäntenä. Myös myöhäisjuutalaisuudessa säilyi tämä työn kunnioitus. Parhaiten sen huomaa siitä, että kirjanoppineen oli taidettava jotain käsityötä. "Lainoppineisuus ilman jotain käsityöammattia päätyy joutilaisuuteen ja johtaa syntiin", sanoo Mishna. Kuulu rabbi Hillel oli halonhakkaaja ja Paavali oli nuoruudessaan oppinut teltantekotaidon. Jeesus ei ole mitään lisännyt VT:n oppiin työsstä. Työ oli suuriarvoista hänen mielestään; se käy ilmi siitä, että hän toimi rakentajana, kunnes aloitti julkisen toimintansa. Paavali on usein tähdentänyt kristityn työntekovelvollisuutta. "Kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä", 2 Tess. 3:10 s. Paitsi että työ sinänsä on velvollisuus, tulee kristityn myös tehdä työtä voidakseen hankkia elatuksensa ja jakaa sitä myös tarvitseville, 1: Tess 4:11s.; Ef. 4:28. Luther on aivan oikein osoittanut, että kristityn on pidettävä maallista työtä osana jumalanpalveluksestaan. Hänen on tehtävä kaikki Jumalan kunniaksi, ja Jeesuksen nimessä. "Kukaan ihminen ei kuole työnteosta, mutta hyvinkin joutilaisuudesta ja laiskuudesta. Sillä ihminen on syntynyt tekemään työtä niin kuin lintu lentämään" (Luther)."

Aapeli Saarisalon kääntämässä Uudessa Tetamentissa 2 Tess. 3:4-14 "Luotamme teihin Herrassa, että teette ja tulette tekemään, mitä teille käskemme. Herra ohjatkoon sydämemme Jumalan rakkauteen ja Kristuksen kärsivällisyyteen. Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä käskemme teitä, veljet, vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka olette meiltä saaneet. Sillä itse tiedätte, kuinka meitä on seurattava; emme näet ole olleet kurittomia keskellänne, emmekä ilmaiseksi syöneet kenenkään leipää, vaan työssä ja vaivassa olemme yötä ja päivää työtä tehneet, jottemme ketään teistä rasittaisi. Ei niin, ettei meillä ole valtaa, vaan asettaaksemme itsemme teille esikuvaksi seuraamistamme varten. Sillä kun olimme tykönänne, säädimme teille, että jos joku ei tahdo työtä tehdä, olkoon syömättäkin. Kuulemme näet muutamien keskellänne vaeltavan kurittomasti, mitään työtä tekemättä, vaan turhia touhuten. Herran Jeesuksen Kristuksen kautta käskemme ja kehoitamme sellaisia hiljaisesti työtä tehden syömään omaa leipäänsä. Mutta te, veljet, älkää väsykö hyvää tehdessänne. Mutta jos joku ei tottele tässä kirjeessä olevia sanojamme, niin merkitkää hänet älkääkä seurustelko kanssaan, jotta häpeäisi." Saarisalon selitys asiaan on: " Muutamat kristityt olivat lakanneet tekemästä työtä, koska he ajattelivat, ettei työnteko kannattanut, kun Herran tulemus on niin lähellä. 'Merkitkää hänet'. Alkukielen sana merkitsee omakätistä merkitsemistä asiakirjaan. Ajatuksena on ilmeisesti, että työtä vieroksuvat merkitään luetteloon."

Iso Raamatun Tietosanakirja toteaa työstä: "Raamatussa esitetään itsestään selvänä asiana, että jokaisen työkykyisen on myös tehtävä työtä. Tämä tulee esille mm. laiskuuden ja toimettomuuden nuhtelemisessa, Sanal. 6:6-8, 18:9, ja työteliään ja jumalaapelkääväisen elämäntavan ylistämisessä, 31:10-31. Vaikkakin syntiinlankeemuksen jälkeiselle inhimilliselle olemassaololle on ominaista vaivannäkö, Ps. 90:10, Saarn. 1:3, 4:4, ihminen saa kuitenkin hyvin suoritetusta työstä tiettyä hyötyä ja tyydytystä, Sanal. 14:23 a, Saarn. 5:11 a. Parhainta ihmiselle (elämän tuottama "voitto") on se, että hän on iloinen työtä tehdessään, Saarn. 2:10, 3:22."