Olen lukenut Max Engmannin kirjaa "Pietarin-suomalaiset" (WSOY 2004), josta ilmenee, että Suomen ollessa osa Venäjää 1800-luvulla, niin paljon Itä-Suomalaisia käsityöläisiksi pyrkiviä siirtyi Pietariin paremman toimeentulon piiriin, vaikka osa siirtyi Yhdysvaltoihin etenkin Länsi-Suomesta. Kirjassa on myös luku "Langenneita naisia", jossa kerrotaan että Suomettaressa vuonna 1856 oli ollut uutinen: "Lehtolapsista täällä ei saa papitkaan selwää, sillä ne wiedään useammat paikalla synnyttyänsä ruunun löytölasten huoneeseen." Myös suoranaista tyttöjen värväystä esiintyi. Uno Cygnaeus väitti, että osa Pietariin tuoduista lapsista "heitettiin suoraan paheen luoliin" ja passivirastin päällikkö totesi 1856, että kun tytöt tulivat teini-ikään "he useimmiten ja tavallisesti pestautuvat johonkin ilotaloon, jossa he kohta joutuvat täydelliseen häviöön". Talvella 1869 Uusi Suometar viitaten venäläisiin lehtiin kertoi, kuinka suomalaiset tytöt joutuivat vaikeuksiin; Novoje Vremja kirjoitti: että wiime aikoina iso joukko nuoria tyttöjä Suomesta, joista moni ei ole wanhempia kuin 12 vuotta, on tullut Pietariin hakemaan työansiota. Kärsien puutosta kaikesta, ilman elinkeinoa ja usein ilman passia lankeevat nämä onnettomat avuliasten 'tätien' käsiin, jotka hoitavat heitä kunnes tulee tilaisuus edullisella tavalla vetää hyötyä heidän nuoruudestansa ja sitte jättää heidät sille uralle, joka päättyy iltakävelyksellä Newski perspektiwin leweillä katuvieruksilla. Matamien ja muiden pyrkimys oli saada haltuunsa tytön passi ja esimerkiksi velkaantumisen kautta asettaa hänet asemaan, jossa hänellä ei ollut vaihtoehtoja. Yrjö Koskinen kirjoitti: Ne ovat surkeita historioita, joita tämmöisessä paikassa saa kuulla. Pietariin niitä nuoria tyttöjä houkutellaan suurten palkkain lupauksilla, ja kun kerran ovat antaneet pukea päällensä komeat vaatteet, jotka tietysti heille emännät hankkivat, niin jäävät niistä velkaan ja ovat sillä tavoin pääsemättömässä orjuudessa. jne...
Thomas Friman (1821-86) on kirjoittanut "Suomen Rahwaan olo Pietarissa. Toe'llinen tapaus" (A. F. Cederwallerin kustantamana Viipuri 1849). "Ensimmäinen herätysliike syntyi Pietarissa 1820-luvulla. Sillä oli yhteyksiä herätykseen, joka alkoi ylhäisimmissä piireissä silloin vielä katolisen papin Johannes Gossnerin julistuksen seurauksena. Pietarinsuomalaisten herätyksellä oli yhteyksiä Inkerin ns. hyppääjien lahkoon, joka sai alkunsa 1810 pietistisenä herätyksenä Suomen puolella... Ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran apulainen N. G. Malmberg (1807 -58) tuli herätykseen niinikään saatuaan vaikutteita Gossnerilta. Hän sai aikaan voimakkaan herätyksen, joka herätti viranomaisten huomion. Malmberg sai 1829 käskyn poistua kaupungista 24 tunnin sisällä... Lestadiolaiset organisoivat kiinteämmin 1870-luvun puolivälissä, Pietarin Lehti 1876 'uudesta seurakunnasta', joka kokoontui täpötäydessä suutarinverstaassa... 1880-luvun alussa lestadiolaisten johtavat 'opettavaiset miehet' olivat puuseppä Johan Mikkola sekä suutarit Henrik Kultala ja Karl Theodor Lindström; molemmat suutarit olivat talonomistajia ja kaikki kolme liikkuivat saarnamatkoilla Pietarin ympäristössä ja Viipurin läänissä... Lestadiolaiset pysyivät seurakuunan jäseninä, mutta ruotsalaisessa seurakunnassa esiintyvät vapaakirkolliset olivat aikeissa erota siitä. Svenska Missionsförbundetin lähetyssaarnaaja N. F. Höijer aloitti toimintansa Kronstadtissa ja Pietarissa 1880. Lähetysliitolla oli yhteyksiä V. A. Paškoviin ja tämän perustamaan uskonnolliseen liikkeeseen. Saarnaajilla oli vaikeuksia pitää kokouksia. He perustivat siksi raittiusyhdisrtyksen peitejärjestöksi. Siten he välttivät Paškovin kohtalon; hänet asetettiin ensin poliisivalvontaan ja pakotettiin myöhemmin muuttamaan ulkomaille."
Johanneksen evankeliumissa luvussa 10:10-15 Jeesus sanoo: "Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä."



