Laina = Velka

Uutisista olemme saaneet kuulla ja lukea kuinka valtiotkin pelaavat velkarahalla pörssimarkkinoilla kuten Islanti, mutta suurten voittojen odotuksen kuplan puhjettua huomattiin, että kaikki on mennyt ja velka on jäljellä, jonka takaisin maksamisesta järjestettiin jopa kansanäänestys, eikä kansa halua maksaa velkojaan. Tämä on huono esimerkki tavallisille ihmisille. Uutisissa olmme kuulleet kuinka Suomenkin pitäisi ottaa lisää velkaa pitääksemme yllä hyvinvointiyhteiskuntaamme luotua elintasoa ja palveluita, selviytyäksemme muista vaikeista asioista, mutta kalliiksi käyvistä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ei haluta tinkiä, vaikka työpaikat siirtyvät maastamme pois. Työpaikkojen siirtyessä halvan työvoiman maihin, minkä seurauksena kerättävät veromäärät vähentyvät ja on vaikeampaa saada aikaan palveluita niitä karsimatta. Velkaantumisen vahingollisuudesta tarvitsisimme opetusta. Yksi velkaantuneimpia maita on Yhdysvallat.

Raamatussa on 2 Kun. 4:1-7 velkasuhteesta esimerkki ja kuinka tästä velkasuhteesta vapautuminen tapahtui ihmeen kautta: "Eräs nainen, profeetanoppilaan vaimo, huusi Elisalle sanoen: "Minun mieheni, sinun palvelijasi, kuoli, ja sinä tiedät, että palvelijasi oli herraapelkääväinen mies. Nyt velkoja tulee ottamaan minun molemmat poikani orjikseen." Elisa sanoi hänelle: "Mitä minä voin tehdä sinun hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossasi." Hän vastasi: "Palvelijattarellasi ei ole talossa muuta kuin öljyä sen verran, kuin minä tarvitsen voidellakseni itseäni." Silloin hän sanoi: "Mene ja lainaa itsellesi astioita kylästä, kaikilta naapureiltasi, tyhjiä astioita, tarpeeksi paljon. Mene sitten sisään, sulje ovi jälkeesi ja poikiesi jälkeen ja kaada kaikkiin niihin astioihin. Ja aina kun astia on täysi, nosta se syrjään." Niin hän meni pois hänen tyköänsä ja sulki oven jälkeensä ja poikiensa jälkeen. Nämä toivat sitten hänelle astiat, ja hän kaatoi niihin. Ja kun astiat olivat täynnä, sanoi hän pojallensa: "Tuo minulle vielä yksi astia." Mutta hän vastasi hänelle: "Ei ole enää astiata." Silloin öljy tyrehtyi. Ja hän meni ja kertoi sen Jumalan miehelle. Tämä sanoi: "Mene ja myy öljy ja maksa velkasi. Sinä ja poikasi elätte siitä, mikä jää jäljelle."

Ja Matteuksen evankeliumissa luvussa 18:23-35 nähdään tilanne liiallisen velanoton seurauksista, jos sitä ei pysty maksamaan takaisin, sillä Jeesus puhui vertauksissaan tavallisista jokapäiväisitä tapahtumista mitkä havainnollistivat myös hengellisiä lainalaisuuksia, joten sopivat esimerkiksi monelaisiin tilanteisiin: "Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä. Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää. Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi. Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki.' Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi. Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa.' Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle.' Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa. Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut. Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit; eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?' Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijain käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa. Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."

Tositapahtumana voisin tuoda esille vaarini Jaakon tarinan, joka hankki avioitumisen jälkeen lunastetun torpan asumiseen ja elämiseen jostain syystä kymmenkertaiseen hintaan ja otti sen ostamiseen ja elämiseen lainaa 1920-luvun lopussa, mutta vuonna 1939 hänen vaimonsa kuoli ja hän menetti koko omaisuutensa pakkohuutokaupassa, koska ei ollut lyhentänyt velkaansa tai korkojaan, sekä takaajat joutuivat maksamaan sen elämisen alkuun otetun pienemmän lainan, eli velan maksajiksi. Jaakolla oli neljä poikaa noin kymmenen vuoden molemmin puolin, jotka hän joutui tarjoamaan isojen tilojen isännille elätettäväksi rengin palkkaa vastaan, sillä Jaakko lähti kiertelemään töiden perässä vailla asuntoa. Tämä ajattelematon velka sai aikaan paljon ja monenmoista kärsimystä laajalti.

Aapeli Saarisalon Raamatun Sanakirjassa todetaan lainasta näin: "Lainaksi annettiin rahaa, 2. Moos. 22:24; Neh. 5:4, tai tavaraa (kirves, 2. Kun. 6:5; leipää, Luuk. 11:5). Lainann saaja joutui riippuvaisuussuhteeseen lainan antajasta, Snl. 22:7. Koska israelilaiset ennen pakkosiirtolaisuutta eivät olleet kauppakansaa, vaan harjoittivat maanviljelyä ja karjanhoitoa, he eivät tunteneet liiketarkoituksiin tarvittavaa lainausta. Lainoja ottivat vain köyhät, eikä heiltä saanut ottaa liikaa korkoa, tuskin ollenkaan, 2. Moos. 22:24. Muinaisbabylonian kauppasopimuksissa on merkitty 33 1/3 %:n, jopa 40 %:n korko. Uusbabylonian valtakunnassa oli yleinen korkokanta 20 %. Babyloniassa israelilaiset oppivatkin kaupankäynnin. Ulkomaalaisilta salli Mooseksen laki ottaa korkoa, 5. Moos. 23:19 s.; 3. Moos. 25:36. Lainan vakuutena käytettiin sekä takuusitoumuksia, Sananl. 6:1 s.; Sananl. 22:26 s., että etenkin pantteja, 2. Moos. 22:25 s.; 5. Moos. 24:6, 5. Moos. 24:10 s., 5. Moos. 24:17. Ellei velallinen voinut täyttää sitoumustaan, hän joutui perheineen velkavankeuteen (orjuuteen); tämä ei kuitenkaan saanut kestää 6 v:ta kauempaa, seitsemäntenä vuonna hän pääsi perheineen vapauteen, 5. Moos. 15:1 s.; 2. Kun. 4:1; Jes. 24:2; Jes. 50:1. Jeesus kehottaa auttamaan tositarpeessa olevaa lähimmäistä, Matt. 5:42, vieläpä vihollistakin, Luuk. 6:34-35."